Suomen Pankki

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

Jaa

EKP:n lehdistötiedote 8.9.2022

Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Koronnostotahtia nopeutettiin, sillä rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto odottaa joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. Koronnostotahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Korkopäätökset tehdään EKP:n neuvoston kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.

EKP:n neuvosto päätti nostaa korkoja, sillä inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa. Korkoja joudutaan siis todennäköisesti vielä nostamaan lisää. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli elokuussa 9,1 %. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, monilla toimialoilla on vaikeuksia vastata kysyntään taloudellisen toiminnan käynnistyttyä uudelleen, ja lisäksi ne kärsivät toimitushäiriöistä. Hinnannostopaineita alkaa olla kaikkialla taloudessa, eli inflaatio voi lyhyellä aikavälillä vielä nopeutua. Kun inflaatiota nopeuttavat tekijät ajan mittaan väistyvät ja rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutus alkaa näkyä taloudessa ja hinnoittelussa, inflaatio hidastuu. EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan keskimäärin 8,1 % vuonna 2022 eli inflaatio on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin vielä kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa. Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti olisi arvion mukaan 5,5 % ja vuonna 2024 enää 2,3 %.

Euroalueen talouskehitys piristyi hetkellisesti vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta tuoreimpien tietojen perusteella se heikkenee nyt tuntuvasti. Talouskasvun odotetaan hyytyvän loppuvuodesta, ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä talouden ei odoteta kasvavan lainkaan. Energian kalleuden vuoksi muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa. Lisäksi toimitushäiriöt vaikeuttavat edelleen tuotantoa, joskin tilanne on jo helpottunut jonkin verran. Maantieteellis-poliittinen tilanne on vaikea, ja etenkin Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa talouskasvun ennakoidaan siksi jäävän selvästi kesäkuisia arvioita hitaammaksi niin loppuvuodesta 2022 kuin ensi vuonnakin. Kasvuvauhti on arvioissa nyt 3,1 % vuonna 2022 ja 0,9 % vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024.

Pandemia on jättänyt jälkensä talouteen, ja se voi edelleen hankaloittaa rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä talouteen. EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 14.9.2022 lähtien 1,25 %, maksuvalmiusluoton korko 1,50 % ja talletuskorko 0,75 %.

Talletuskorko ei ole enää negatiivinen, joten varannoille maksettavien korkojen porrastuksesta voidaan luopua. EKP:n neuvosto päätti tänään, että kaksiportainen korko jää pois käytöstä.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa, vaikka ohjauskorkoja on alettu nostaa. Uudelleensijoituksia jatketaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Kun varat sijoitetaan joustavasti uudelleen niiden erääntyessä, rahapolitiikan välittymismekanismia pystytään suojaamaan pandemian aiheuttamilta riskeiltä.

Rahoitusoperaatiot

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin.

***

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Exceptionellt livlig efterfrågan på företagslån30.9.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

I augusti 2022 utbetalades rikligt med nya företagslån[1] (3,3 md euro) från kreditinstitut med verksamhet i Finland. Genomsnittsräntan på nya utbetalda lån sjönk från juli och var i augusti 1,59 %, vilket berodde på nedgången i räntan på stora lån, dvs. lån på över en miljon euro. I augusti utbetalades stora lån för 2,9 miljarder euro, vilket är 87 % av samtliga utbetalda företagslån. Genomsnittsräntan på nya stora lån var 1,26 % i augusti. De nya utbetalningarna hänförde sig i augusti huvudsakligen till näringsgrenen industri. Under de senaste 12 månaderna har efterfrågan på företagslån varit exceptionellt stor (28 md euro). De nya utbetalningarna ökade framför allt på grund av energi- och industriföretagens behov av finansiering. Den glidande summan för 12 månader ökade med sammanlagt 12,9 miljarder euro jämfört med ett år tidigare. Av detta var energiföretagens låneandel 5,3 miljarder euro och industriföretagens 5,1 miljarder euro. Det utestående beloppet av lån till företag[2] bev

Exceptionally large volume of corporate loans drawn down30.9.2022 10:00:00 EEST | Press release

In August 2022, there was a large volume (EUR 3.3 bn) of new loans drawn to non-financial corporations[1] from credit institutions operating in Finland. The average interest rate on new drawdowns decreased from June, to stand at 1.59% in August, due to the decline of interest rates on large loans, that is, over a million euro. The volume of large loans drawn down in August was EUR 2.9 bn, accounting for 87% of all corporate loan drawdowns. The average interest rate on new large loans was 1.26% in August. The companies that took out new loans in August mainly operated in the manufacturing sectors. The volume of corporate drawdowns in the last 12 months is exceptionally high (EUR 28 bn). The growth of new drawndowns was driven in particular by the funding need of energy and manufacturing companies. The moving 12-month sum grew by a total of EUR 12.9 bn from a year ago, energy companies accounting for EUR 5.3 bn and manufacturing companies for for EUR 5.1 bn. At the end August 2022, the s

Yrityslainoja on nostettu poikkeuksellisen paljon30.9.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Elokuussa 2022 uusia yrityslainoja[1] nostettiin runsaasti (3,3 mrd. euroa) Suomessa toimivista luottolaitoksista. Uusien nostettujen lainojen keskikorko laski heinäkuusta ja oli elokuussa 1,59 %, mikä johtui suurien eli yli miljoonan euron lainojen korkojen laskusta. Elokuussa suuria lainoja nostettiin 2,9 mrd. euron edestä, mikä on 87 % kaikista yrityslainanostoista. Uusien suurien lainojen keskikorko oli 1,26 % elokuussa. Uusia lainoja nostivat elokuussa pääasiassa teollisuustoimialat. Yrityslainoja on nostettu poikkeuksellisen paljon (28 mrd. euroa) edellisten 12 kuukauden aikana. Uudet nostot kasvoivat erityisesti energia- ja teollisuusyritysten rahoitustarpeen vuoksi. Kahdentoista kuukauden liukuva summa kasvoi yhteensä 12,9 mrd. euroa vuodentakaisesta. Tästä energiayritysten lainojen osuus oli 5,3 mrd. euroa ja teollisuusyritysten 5,1 mrd. euroa. Suomessa toimivien pankkien yrityksille[2] myöntämien lainojen kanta oli yhteensä 64,5 mrd. euroa elokuun 2022 lopussa. Lainakanta kas

Penningpolitiken stramas åt för att stabilisera inflationen kring sitt mål – hantering av energikrisen spelar en nyckelroll29.9.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Hösten 2021 var ekonomin i euroområdet på väg att återhämta sig och också coronapandemin höll på att ge vika. Rysslands grymma anfall mot Ukraina i februari 2022 framtvingade omprioriteringar inom den internationella politiken. De ekonomiska utsikterna överskuggas av kriget och den energikris som har följt i dess spår. ”Energikrisen och fluktuationerna i ekonomin påverkar nu allas vår vardag. Ryssland använder gasvapnet som redskap för energikriget. Europeiska unionen måste på nytt få ordning på sina led för att lösa energikrisen”, säger Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn. Energikrisens negativa konsekvenser för den ekonomiska tillväxten ligger ännu huvudsakligen framför oss. Ekonomin i euroområdet får inte stöd av världshandeln. Den ekonomiska tillväxten har bromsat in i USA och Kina, vilket försvagar exportutsikterna för euroområdet. Möjligheterna för en recession i euroområdet har ökat. Inflationstrycket har ökat under sommaren 2022 i takt med att energikrisen i Europa har förvär

Monetary policy tightening to bring inflation down to target – Managing energy crisis takes key role29.9.2022 11:00:00 EEST | Press release

In autumn 2021 the euro area economy was picking up as the COVID-19 pandemic began to ease. Russia’s brutal attack on Ukraine in February 2022 necessitated a reordering of priorities in international politics. The Ukraine war and the energy crisis arising from it have darkened the economic outlook. “The energy crisis and swings in the economy are now affecting everyday life for all of us. Gas supplies have clearly been weaponised by Russia in an energy war. So the European Union must bring order to its ranks once again and resolve this energy crisis,” says Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. The adverse growth impact of the energy crisis is largely still to come.The euro area economy will be unable to rely on world trade to bolster it. Economic growth has slowed in both the United States and China, and this adversely affects the export outlook for the euro area. The prospect of a recession in the euro area has grown more likely. Inflationary pressures gathered momentum over the

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme