Helsingin yliopisto

Eksegetiikan suurkonferenssi päättyi: raamatuntutkimuksen monitieteellisyys vahvasti esillä

Jaa

Suomen historian suurin teologian alan konferenssi keräsi Helsingin yliopistolle 30.7.–3.8. yhteensä 1043 tutkijaa yli 50 eri maasta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan ohella vieraita oli myös Aasiasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Viiden päivän aikana järjestettiin noin 240 eri tilaisuutta, joissa pidettiin yli 800 esitelmää.

Konferenssin avajaistilaisuudessa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toimivien Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköjen edustajat pohtivat, millaisia muutoksia raamatuntutkimuksessa on tapahtunut ja millaisia muutoksia he toivoisivat alalla tulevaisuudessa tapahtuvan.

Avajaiskeskustelu heijasteli konferenssin tieteidenvälistä luonnetta, sillä äänessä olivat paitsi raamatuntutkijat myös systemaattisen teologian, erityisesti patristiikan, ja arkeologian edustajat.

Pääasiassa asiantuntijoille suunnattu konferenssi sisälsi myös suurelle yleisölle avoimia tilaisuuksia, jotka järjestettiin yliopiston Tiedekulmassa.

Yleisötilaisuuksissa dosentti Ruth Illmanin johtama tutkimusryhmä esitteli Suomen juutalaista kulttuuria, professori Bezalel Porten (Jerusalemin heprealainen yliopisto) kertoi Egyptissä Elefantinen-saarella suorittamistaan arkeologisista kaivauksista ja niissä löytyneestä varhaisesta juutalaissiirtokunnasta. Lisäksi varhaiskristillisyyden tutkijat Paula Fredriksen (Bostonin yliopisto) ja Adele Reinhartz (Ottawan yliopisto) keskustelivat historiallisen ja teologisen näkökulman eroista muun muassa Paavalin kirjeiden ja Johanneksen evankeliumin tutkimuksessa. Emeritaprofessori Raija Sollamo ja emeritusprofessori Antti Marjanen (Helsingin yliopisto) puhuivat puolestaan urastaan ja pohtivat suomalaisen eksegetiikan asemaa kansainvälisessä tutkimuksessa.

− Konferenssin järjestelyt onnistuivat erinomaisesti ja niin vieraat kuin järjestäjät olivat tyytyväisiä tapahtuman antiin. Monissa käytännön asioissa oli apuna teologisen tiedekunnan opiskelijoita, jotka pääsivät aitiopaikalta seuraamaan, mitä suuressa kansainvälisessä kokouksessa tapahtuu niin näyttämöllä kuin kulisseissa, dosentti Outi Lehtipuu järjestelytoimikunnasta kertoo.

Konferenssin järjestivät alan suurimmat kansainväliset järjestöt, amerikkalainen Society of Biblical Literature ja eurooppalainen European Association of Biblical Studies. Jälkimmäinen järjestö piti konferenssissa myös vuosikokouksensa, jonka aikana järjestön uusi puheenjohtaja dosentti Lehtipuu aloitti kolmivuotisen kautensa.

Lisätietoja:

Euroopan raamatuntutkimuksen seura: Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, dosentti Outi Lehtipuu, outi.lehtipuu@helsinki.fi, puh. 050 318 3409                           

Tieteenalan muutokset ja muutospaineet: Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen martti.nissinen@helsinki.fi, puh. 050 319 9473

Suomalaisen raamatuntutkimuksen painopisteet kansainvälisesti: apulaisprofessori Ulla Tervahauta (Kööpenhaminan yliopisto) uth@teol.ku.dk ja apulaisprofessori Hanna Tervanotko (McMaster University, Kanada) tervanoh@mcmaster.ca  

Opiskelijanäkökulma konferenssiin: Juho Laitakari, juho.laitakari@helsinki.fi

Valokuvia konferenssista: Lauri Laine, lauri.laine@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme