Helsingin yliopisto

Ekstrovertit ovat introvertteja suositumpia myös suomalaisessa kulttuurissa

Jaa

Tuore väitöstutkimus tarkastelee ulospäinsuuntautuneisuuden ja vertaissuosion yhteyttä. Se löytyi niin alakouluikäisten suomalaislasten kuin aikuistenkin keskuudesta.

Aiemmissa yksilön persoonallisuuden ominaisuuksien ja sosiaalisten verkostojen välisten yhteyksien tutkimuksissa on usein havaittu yhteys ulospäinsuuntautuneisuuden ja vertaissuosion välillä.

Psykologian maisteri Ville-Juhani Ilmarinen totesi tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että sama yhteys on havaittavissa jo 7–8-vuotiailla lapsilla sekä vähemmän puheliaassa ja stereotyyppisesti monia muita kulttuureja sisäänpäinsuuntautuneemmassa suomalaisessa kulttuurissa.

­– Yhteys ekstroversion ja suosion välillä havaittiin hyvin yleistyväksi. Se havaittiin suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla riippumatta sosiaalisen verkoston koosta, Ilmarinen täsmentää.

Hänen tutkimuksessaan oli mukana 760 alakouluikäistä lasta sekä 180 sotilaskadettia. Lapsilla ekstroversio-arviot perustuivat vanhempien näkemykseen ja kadeteilla heidän  itsensä tekemiin persoonallisuusarvioihin.

Vertaissuosiota, eli henkilön keskeisyyttä vertaisverkostossa, mitattiin sosiometrillä. Arviot perustuivat muiden verkoston jäsenten anonyymeihin näkemyksiin kustakin koehenkilöstä – lapsilla luokkakavereiden antamiin kaverinimeämisiin ja kadeteilla arvioihin kunkin joukkuekaverin seuran viihdyttävyydestä ja miellyttävyydestä.

Tutkimuksessa havaitut yhteydet ekstroversion ja vertaissuosion välillä ilmensivät sekä ekstroverttien suosiota että introverttien matalaa suosiota, eivätkä nämä yhteydet selittyneet sillä, että ekstrovertit suosisivat toisiaan tai introvertit suosisivat ekstroverttejä.

Lasten keskuudessa ekstroverttien sujuvampi puhe kuitenkin selitti heidän vertaissuosiotaan.

Suurin osa yksilöistä sijoittuu keskivaiheille introversio–ekstroversio-akselilla

Ilmarisen väitöstutkimus nostaa esille kysymyksiä ekstroversion perusolemuksesta, jonka tarkasteluun tutkimuksen tulokset voivat tarjota uusia näkökulmia ja välineitä.

Psykologiassa on pitkään ajateltu, että yksilön ekstroversioon liittyviä luonteenpiirteitä ovat mm. positiivisuus, energisyys, aktiivisuus, sosiaalisuus ja itsevarmuus. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tämä näkemys ei kuitenkaan ole enää saanut tukea, vaan nämä piirteet nähdään itsenäisinä persoonallisuusulottuvuuksina, jotka ennustavat useita ilmiöitä ekstroversiosta riippumatta.

– Voi olla, että ekstroversioon liitetyt piirteet ilmenevät yhdessä siksi, että ne ovat sosiaalisissa verkostoissa toimimisen kannalta oleellisia tai sitten toimiminen sosiaalisessa verkostossa yhdenmukaistaa niiden ilmenemistä. Eli yksilöt, jotka ovat suosittuja, saavat enemmän vapautta käyttäytyä kuten ekstroverttien ajatellaan käyttäytyvän. Toisaalta vähemmän suosituilla saattaa olla vähemmän mahdollisuuksia tämänlaiseen käyttäytymiseen ja se yhdenmukaistaa introvertimpia piirteitä, Ilmarinen pohtii.  

– Pitkään samassa vertaisverkostossa, kuten koululuokassa, toimiminen saattaa siis vakinaistaa yksilön käyttäytymisen johonkin kohtaa introversio–ekstroversio-akselia. Suurin osa yksilöistä kuitenkin sijaitsee keskivaiheilla niin tällä jatkumolla kuin myös vertaissuosiossa.

PsM Ville-Juhani Ilmarinen väittelee 2.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "When and why is "extraversion" associated with social popularity?". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XII, Fabianinkatu 33, käynti Unioninkatu 34, 3. krs.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Ville-Juhani Ilmarinen, ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme