Luonnonvarakeskus

Eläin- ja kasvigeenivarojen vaaliminen on yhteinen asiamme – Luken geenivaratutkimusta esitellään Farmarissa

Jaa

Suomalaiset alkuperäiset eläinrodut ja olosuhteisiimme sopeutuneet viljelykasvit ovat osa arvokasta eläin- ja kasvigeenivarantoamme. Geenivarojen monimuotoisuuden merkityksestä ja hyödyntämisestä kerrotaan Seinäjoella 14.–17.6.2017 järjestettävässä Farmari-maatalousnäyttelyssä.

Ympäristömme muuttuu ilmastonmuutoksen myötä. Kotieläin- ja kasvintuotanto sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin geneettistä monimuotoisuutta hyödyntämällä.  Siksi maataloden perustana olevan monimuotoisuuden suojeleminen ja ylläpito on tärkeää.

Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi geenivaraohjelmia yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Tavoitteena on tukea maatalouden geenivarojen monimuotoisuuden säilymistä. Geenivaratyön yleisenä tavoitteena on turvata pitkällä aikavälillä geenivarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö Suomessa.

– Parhaillaan ohjelmia uudistetaan ja kootaan yksiin kansiin Suomen Kansalliseksi geenivaraohjelmaksi, kertoo erikoistutkija Elina Kiviharju Lukesta.

Luken tutkijat ovat koonneet runsaan kattauksen geenivaratietoa Farmarin vieraille rantalaitumen tuntumaan, osastolle KE6.

Rapsuta kyyttöä, makustele maatiaismaistiaisia

Geenivaraosastolla on luvassa useita mielenkiintoisia esityksiä päivittäin, esimerkiksi suomalaisista alkuperäisistä eläinroduista.

– Tietoiskujen lisäksi osastolla voi tutustua itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjaan sekä maatiaiskanoihin myös ”livenä”, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta. 

Kansalaisten kanssa yhteistyössä hiljattain toteutettu raparperikuulutus oli menestys, sillä sen avulla löydettiin yli sata erilaista raparperikantaa.   Nyt etsitään suomalaisia humalia ja nostetaan esiin niiden käyttöarvoa. Lisäksi kuulutetaan vanhoja pioneja, jotta näiden perennoiden aatelisten monimuotoisuus saadaan kartoitettua ja keskeisin osin talletettua. Jo 1600-luvulla Suomessa kasvatetut pionit ovat pitkäikäisiä arvoperennoja, jotka ovat hurmanneet niin kartanopuutarhoissa ja maatilakeskuksissa kuin mökkipihoilla.

Tervetuloa maistelemaan maatiaismaistiaisia sekä kuulemaan ja keskustelemaan kotieläinten ja viljelykasvien historiasta ja monimuotoisuudesta. Tehdään yhdessä töitä maatalouden geenivarojen monimuotoisuuden säilymiseksi, jotta tulevat polvetkin saavat nauttia ja hyötyä maistuvista, viihtyvistä ja kestävistä kasveistamme ja eläimistämme. 

Lisätietoja Lukesta:

Eläingeenivaraohjelman koordinaattorit: tutkimusprofessori Juha Kantanen, puh. 029 532 6210 ja erikoistutkija Mervi Honkatukia, puh. 029 532 6139.

Kasvigeenivaraohjelman koordinaattori: erikoistutkija Elina Kiviharju, puh. 029 532 6249.

- Pionikuulutus: tutkija Sirkka Juhanoja, puh. 029 532 6182.
- Humalakuulutus: tutkija Merja Hartikainen, puh. 029 532 6105.
- Raparperitutkimuksen tulokset: erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää, puh. 029 532 6574.

Kasvikuulutukset: Vanhoista humalista ja pioneista toivotaan ilmoituksia suoraan Luken sivuilla olevalla helppokäyttöisellä nettilomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmoitakasvi

Geenivarat

Löytyykö pihaltasi sisukkaita suomalaisia humalia? – ilmianna ne Luonnonvarakeskukselle

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme