Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin ratkaisu eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi

Suomalaiset tyrmäävät eläkkeiden leikkauslistat. Lähes kaikki väestöryhmät suhtautuvat kielteisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkejärjestelmän rahoitusta tulisi vahvistaa.

Suosituin ratkaisu rahoituksen vahvistamiseksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Keinoa kannattaa täysin tai jossain määrin 52 prosenttia eläkebarometrin vastaajista. Työperäisen maahanmuuton lisääminen kuitenkin jakaa suomalaisia vahvasti. Keinoa vastustaa 30 prosenttia.

Työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat myönteisesti muita yleisemmin korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, opiskelijat, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä vihreiden kannattajat. Työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat kielteisesti muita yleisemmin matalasti koulutetut sekä perussuomalaisten kannattajat.

Työperäinen maahanmuutto saa suomalaisilta hyväksynnän myös silloin, kun etsitään parasta vaihtoehtoa eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Maahanmuuttoa pitää parhaimpana ratkaisuna 37 prosenttia.

Myös eläkemaksujen nostaminen jakaa mielipiteitä

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen tuovat tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitukseen muutospainetta.

– Mutta jos työssä olevan väestön määrä lisääntyy esimerkiksi maahanmuuton kautta, eläkkeiden maksajia tulee yhteiskuntaan lisää ja rahoitukseen kohdistuva paine helpottaa. Muita ratkaisukeinoja rahoituksen vakauttamiseksi voisivat olla eläkemaksujen tai eläkeiän nostaminen, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo.

Työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostaminen onkin toiseksi suosituin ratkaisu eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkemaksujen nostamista kannattaa täysin tai jossain määrin 39 prosenttia eläkebarometrin vastaajista. Maksujen nostamista vastustaa yhtä suuri osa vastaajista. Parhaimpana keinona eläkemaksujen korottamista pitää 30 prosenttia.

Yrittäjät suhtautuvat maksujen nostamiseen muita kriittisemmin. Lähes joka toinen yrittäjä vastustaa keinoa. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat puolestaan kannattavat tätä vaihtoehtoa muita useammin. Parhaimpana vaihtoehtona eläkemaksujen nostamista pitävät perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset.

Eläkeiän nostaminen kävisi 29 prosentille suomalaisista. Parhaimpana ratkaisuna ikärajan nostoa pitää vain 13 prosenttia.

Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta luottamus eläkejärjestelmään on vahvaa

ETK:n johtaja Jaakko Kiander ennustaa, että suomalaisilla on edessään vaikea keskustelu eläkkeiden rahoituksesta.

– Helppoja ratkaisuja meillä ei ole. Etuuksia ei haluta leikata eikä maksujenkaan korottaminen ole suosittua. Niukka enemmistö kannatta maahanmuuton lisäämistä, mutta siihenkin kohdistuu merkittävää vastustusta. Lisäksi on huomioitava maiden välinen kilpailu osaajista, moni muukin länsimaa haluaa lisää työvoimaa.

Lähtökohdat rahoituksen vahvistamiseksi ovat silti hyvät. Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on pysynyt vahvana. Lähes kolme neljästä luottaa edelleen eläkejärjestelmään joko täysin tai jossain määrin.

– Osasyy tähän voi olla se, että järjestelmämme selvisi hyvin koronakriisistä, Kiander arvioi.

Eläkebarometrin mukaan pandemia ei ole vaikuttanut enemmistön käsityksiin eläkejärjestelmästä. Neljä viidestä arvioi, ettei pandemian taloustilanteeseen tuomat haasteet ole vaikuttaneet heidän luottamukseensa eläkejärjestelmää kohtaan. Keskimääräistä enemmän talousmurheita on ollut yrittäjillä, pienituloisilla ja opiskelijoilla.

ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021 ja siihen osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä.

Julkaisu: Eläkebarometri 2021 (Julkari)

Diapaketti: Eläkebarometri 2021 (SlideShare)

Lisätietoa

Johtaja Jaakko Kiander, tutkimukset ja tilastot, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi (at)etk.fi