Eläkeläisten toimeentulo kehittynyt myönteisesti

Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Valtaosa noususta selittyy eläkeläisten joukossa tapahtuneilla muutoksilla.

– Eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä, ja ne ovat alkaneet työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Uusilla eläkkeensaajilla on siksi ollut korkeampi eläke. Samaan aikaan joukosta on poistunut pientä kansaneläkettä saavia eläkeläisiä, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat myös muutokset eläkkeellä olon aikana. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Indeksikorotusten lisäksi eläke on voinut nousta esimerkiksi lesken- tai takuueläkkeen saamisen seurauksena.

Eläkeläisten toimeentulon positiivinen kehitys ilmeni myös tutkimuksen muilla mittareilla. Esimerkiksi eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä.

Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin pysynyt ennallaan

Keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioihin on ollut koko tarkastelujakson noin 50 prosenttia. Kun otetaan huomioon kotitalouksien jäsenten käytettävissä olevat tulot, eläkeläisten tulot suhteessa työssä oleviin ovat vaihdelleet 70–80 prosentin välillä. Vuonna 2014 eläkeläistalouksissa asuvien tulot olivat 78 prosenttia palkansaajien tuloista.

Eläkeläistalouksien kulutus oli tarkastelujaksolla noin kaksi kolmasosaa työssä olevien kulutuksesta. Eläkeläiset kuluttavat tuloistaan vähän vähemmän kuin työssäkäyvät. Eläkeläistalouksien nettovarallisuus on sen sijaan kasvanut palkansaajia enemmän, se oli vuonna 2013 noin puolet suurempi kuin palkansaajilla.

Toimeentulo heikointa alle 55-vuotiailla ja yksinasuvilla

Eläkeläisten pienituloisuus on yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin. Pienituloisuus on kuitenkin selvästi keskimääräistä yleisempää alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa. Myös yksin asuvilla eläkeläisillä on keskimääräistä korkeampi pienituloisuusriski.

– Alle 55-vuotiaista yksin asuvista jopa kolme viidestä oli pienituloisia, mutta määrällisesti eniten pienituloisia on yli 75-vuotiaiden yksin asuvien naisten joukossa, kertoo Kuivalainen.

Lisätietoja:
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi(at)etk.fi