Eläketurvakeskus (ETK)

Eläkeläisten tulot suhteessa muuhun väestöön ennallaan – pienituloisuus yleisintä yksin asuvilla

Jaa

Eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2020 keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Keskimääräistä pienemmät tulot ovat yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Kuva: Katri Lehtola.
Kuva: Katri Lehtola.

Eläkeläisistä taloudellisesti parhaassa asemassa ovat 55–74-vuotiaat vähintään kahden hengen taloudessa asuvat. Keskimääräistä selvästi pienemmät tulot ovat alle 55-vuotiailla yksin asuvilla.

– Eri tavoilla tarkasteltuna eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on suhteellisen hyvä. Eläkeläisten joukossa, kuten muissakin väestöryhmissä, on niin paremmin kuin heikommin toimeentulevia. Myös muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, sanoo osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.

Vuonna 2020 eläkeläisten pienituloisuusaste oli 13 prosenttia eli lähes sama kuin koko väestössä keskimäärin. EU:n määritelmän mukaan pienituloisia ovat henkilöt, joiden rahatulo jää alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanitulosta.

Eläkeaikana tulotaso säilyy melko vakaana

Eläkkeelle siirtyneen henkilön tulotaso heijastaa pitkälti eläkettä edeltävää taloudellista asemaa. Eläkkeelle siirryttäessä tuloerot kuitenkin hieman tasoittuvat. Esimerkiksi työssä olleiden tulot laskevat jonkin verran, kun taas ei-työssä olleiden tulot hieman nousevat. Eläkeaikana tulotaso säilyy melko vakaana.

– Keskeiset eläkepolitiikan tavoitteet ovat eläkettä edeltävän kulutustason kohtuullinen säilyttäminen ja köyhyyden estäminen. Tavoitteissa pääosin onnistutaan, kun tarkastellaan eläkeläisten asemaa sekä euromääräisesti että verrattuna muihin väestöryhmiin, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Toimeentuloon vaikuttavat myös varallisuus ja perhesuhteet

Eläkeläisten tärkein tulonlähde on omaan työuraan perustuva työeläke. Vuonna 2020 työeläkkeen osuus eläkeläisten bruttotuloista oli keskimäärin noin 60 prosenttia, kansaneläkkeen 5 prosenttia.

– Eläkeläisten tulot ovat kokonaisuus, johon vaikuttavat työ- ja omaisuustulot ja jossa etenkin perheen merkitys on tärkeä. Pienituloisilla korostuu oma kansaneläke ja muu vähimmäisturva, keskituloisilla taas oma työeläke. Hyvätuloisilla puolestaan painottuvat oma työeläke, omaisuustulot ja työtulot, kuvaa Rantala.

Toimeentuloon vaikuttavat myös monet muutkin tekijät, kuten varallisuus, terveys, sosiaaliset suhteet, asuminen ja mahdollisuus sopeuttaa menoja tulojen mukaan.

Koko tutkimus: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo – kehitys vuosina 1995–2020

Lue lisää blogista: Miten suomalaiset eläkeikäiset pärjäävät EU-vertailussa?

Lisätiedot:

Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 050 512 0062, susan.kuivalainen@etk.fi

Ekonomisti Juha Rantala, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2251, juha.rantala@etk.fi

Käytettävissä oleva rahatulo

Henkilön käytettävissä oleva rahatulo eli ekvivalenttitulo lasketaan kotitalouden käytettävissä olevasta tulosta. Tämä sisältää kaikki kotitalouden saamat tulot, kuten ansio- ja omaisuustulot ja eläkkeet, vähennettynä veroilla.

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Katri Lehtola.
Kuva: Katri Lehtola.
Lataa
Eläkeläisten pienituloisuusasteita* eräissä väestöryhmissä vuonna 2020
Eläkeläisten pienituloisuusasteita* eräissä väestöryhmissä vuonna 2020
Lataa
Eläkeläisten tulot suhteessa työllisiin ja koko väestöön
Eläkeläisten tulot suhteessa työllisiin ja koko väestöön
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Höjningen av pensionsåldern lyckades i pensionsreformen år 2017 – övergången i ålderspension sker nu avsevärt mycket senare24.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Folk går avsevärt mycket senare i ålderspension nu i synnerhet inom den privata sektorn, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) nya undersökning. Dessutom har arbete efter 63 års ålder ökat klart just inom den privata sektorn. Det avtalades om en gradvis höjning av åldern för ålderspension i samband med pensionsreformen år 2017.

Pensionärernas inkomster i förhållande till den övriga befolkningen oförändrade – låga inkomster vanligast bland ensamboende11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Pensionärernas disponibla penninginkomst år 2020 var i genomsnitt 27 000 euro om året. Pensionärernas inkomstnivå i förhållande till sysselsattas inkomster är 77 procent, och proportionen har hållits mer eller mindre oförändrad under de senaste årtiondena. Lägre inkomster än genomsnittet har ensamboende, i synnerhet de som är yngre än 55 år. I Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande undersökning har pensionärernas ekonomi under åren 1995–2020 studerats bl.a. ur pensionernas, inkomsternas, förmögenhetens och den upplevda ekonomins perspektiv.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme