Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi odotetusti
Vuonna 1955 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta. Se merkitsi viime vuonna yli 10 prosentin vähennystä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrässä. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä samaan aikaan nousi yli tuhannella ihmisellä, eläkkeelle siirtyminen myöhentyi.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,5 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.
– Vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen tulee nostamaan selvästi eläkkeellesiirtymisikää. Tavoitteen saavuttamiseen se ei kuitenkaan yksin riitä. Lisäksi on kyettävä vähentämään selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Vuonna 2018 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,3 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 000 henkilöä vuonna 2018. Siirtyneiden määrä nousi 1 000 henkilöllä eli seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Neljäsosa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden noususta kohdistui alle 50-vuotiaisiin ja puolet 60 vuotta täyttäneisiin. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneille lievemmin kriteerein.
– Kun eläkeikää korotetaan, kaikki eivät jaksa työkykyisinä vanhuuseläkkeelle. Viime vuoden tilastossa tämä näkyy 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvuna, kertoo Kannisto.
Vuonna 2018 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 69 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle jäi 49 000 henkilöä (70 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 8 000 henkilöllä vuodesta 2017.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Lisämateriaali:
Lisää tilastotietoa eläkkeelle siirtyneistä löytyy Etk.fi:n Eläkkeellesiirtymisikä-tilastosivulta.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
- vuonna 2018 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,3 vuotta
- vuonna 2018 työeläkkeelle siirtyi noin 69 000 henkilöä
- omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on runsas 1,4 miljoonaa.
Huom! Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
- kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
- on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
- mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille
Vanhuuseläkeiän nousu
- Eläkeuudistuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosittain kolme kuukautta vuoteen 2027 saakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme