Suomen Akatemia

Elämäntilanne vaikuttaa ikää enemmän digiavun tarpeeseen

Jaa

Tutkimuksen mukaan elämäntilanne vaikuttaa vahvasti kodin ulkopuolelta saadun digiavun määrään. Hieman yllättäen yksinhuoltajaperheet tarvitsevat ikäihmisiä enemmän ulkopuolista digiapua tietokoneen ja digitelevision käytössä ja päivittämisessä. Jyväskylän yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Sakari Taipale on tutkinut Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikön kanssa sitä, miten perhetilanne, ikä ja sukupuoli vaikuttavat annettuun ja saatuun apuun tietokoneen ja digitelevision käytössä. Aineistona toimi Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittamaa.

Annettu digiapu kohdentuu erityisesti koteihin, joissa teknologiaa käytetään monipuolisesti ja aktiivisesti. ”Yksinhuoltajaperheissä ulkopuolisen avun tarvetta lisää se, että digiosaaminen on tyypillisesti keskittynyt vain toiselle vanhemmalle. Teknologianälkäiset lapset tarvitsevat apua laitteiden käyttöönotossa ja digimaailmaan tutustumisessa”, Taipale sanoo.

Uusien laitteiden ja sovellusten omaksumisessa oman teknologiakiinnostuksen ja motivaation ohella tärkeässä asemassa ovat läheisasiantuntijat. Kun uuden teknologian tai sovelluksen käyttöä ei voi opetella käyttöohjekirjasta tai opettelu vaatii kohtuutonta ponnistelua, haetaan digiapua teknologiaa paremmin tuntevilta läheisiltä ja ystäviltä. Perheet ovatkin keskeisiä toimijoita digiavun antamisen ja saamisen näkökulmasta.

Taipaleen johtamassa Sukupolvien väliset suhteet laajakaistayhteiskunnassa -projektissa tutkittiin tapoja, joilla uusia digitaalisia teknologioita hankitaan ja käytetään perheissä, jotka muodostuvat vähintään kolmesta sukupolvesta. Tutkimus vahvistaa käsitystä vanhemmista lastensa digiläheisasiantuntijoina. Lasten kasvaessa roolit avunantajina ja -saajina kuitenkin muuttuvat nopeasti, tosin vain uuden teknologian käyttöön liittyen. Lapset ja nuoret auttavat mielellään vanhempiaan ja muuta perhettään digiasioissa, vaikka läheisasiantuntijan rooli koetaan myös raskaaksi ja heihin kohdistetut odotukset ovat toisinaan ylimitoitettuja.

Digitalisoituvan yhteiskunnan uusi ilmiö: ikääntyneet digitaiturit

Tutkimuksen mukaan vastaajan iän, sukupuolen ja koulutuksen yhteys saatuun digiapuun on heikko. Noin 8 prosenttia vastaajista ilmoitti kotitaloutensa saaneen apua ja noin 9 prosenttia ilmoitti auttaneensa toista kotitaloutta vastikkeettomasti digiasioissa. Pitkäaikaissairaat saavat muita enemmän vastikkeetonta digiapua oman kotitalouden ulkopuolelta. Digiavunantajista suurin osa oli nuori miehiä, mutta sukupuolierot hävisivät iän myötä.

Läheisasiantuntijoiden rooli osoittautui elintärkeäksi ikääntyville teknologian käyttäjille. Perheenjäsenten ja ystävien tuella he pystyvät jatkamaan laitteiden ja sovellusten käyttöä joko itsenäisesti tai yhdessä läheisen kanssa. Fyysinen heikkeneminen ja iän mukanaan tuomat terveysongelmat johtivat perheissä myös teknologian käyttämiseen toisen puolesta. Erityisen hankala tilanne on isovanhemmilla, joilla ei ole läheisiä tai ystäviä jotka pystyisivät tukemaan heitä teknologioiden käytössä.

Tutkimuksessa nousi esiin digitalisoituvan yhteiskunnan uusi ilmiö: ikäihmisissä on yhä enemmän digitaitureita, jotka joutuvat luopumaan vastoin tahtoaan tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä fyysisen toimintakyvyn heikentyessä tai sairastuessa. Jatkossa läheisasiantuntijoiden tehtävänä ei olekaan vain motivoida ja kannustaa ikäihmisiä teknologioiden käyttöön, vaan myös tukea heitä käytön jatkamisessa ja aktiivisen teknologian käytön hallitussa alasajossa.

Eri maiden välillä huomattavia eroja digiavun antamisessa

Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa vuosina 2014-2015 perheiltä kerätty haastatteluaineisto osoittaa, että erot maiden välillä digiavun antamisessa ovat huomattavia. Suomalaiset nuoret toimivat vain harvoin läheisasiantuntijoina isovanhemmilleen. Sloveniassa taas yhden sukupolven yli ulottuva digiavun antaminen on yleistä ja osassa perheistä jopa systemaattista, esim. viikoittaista. Tätä selittää osaltaan monisukupolvisen asumisen perinne, joka myös vähentää teknologiavälitteisen arkiviestinnän tarvetta perheissä. Suomessa sen sijaan perheiden hajanaisuus ja pitkät välimatkat vähentävät säännöllisiä tapaamisia. Samalla teknologiavälitteisen digiavun antaminen, eli esim. puhelimella tai Skypessä, koetaan yleisesti hankalaksi.

”Kaikissa tutkituissa maissa iäkkäimmät perheenjäsenet käyttivät selvästi vähemmän digitaalisia teknologioita. Lisäksi vanhemmat ja etenkin isovanhemmat kokevat osaamisensa huomattavasti nuoria kapea-alaisemmaksi ja ohuemmaksi”, toteaa Taipale.

Yhteyshenkilöt

Akatemiatutkija Sakari Taipale
Jyväskylän yliopisto
p. 0400 728 852
sakari.taipale(at)jyu.fi

Terhi Loukiainen
tiedottaja
Suomen Akatemian viestintä
p. 029 5335 068
terhi.loukiainen(at)aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10:27Tiedote

Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.

Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10:26Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30:00Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme