Elämässä koetut vaikeudet voivat saada epäröimään lasten hankintaa
Syntyvyys on laskenut Suomessa jo vuodesta 2011 alkaen. Alkuvuodesta julkistetun väestön ennakkotilaston mukaan syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku putosi kaikkien aikojen matalimmalle tasolle, keskimäärin 1,35 lasta naista kohden. Merkittävänä syynä alenevalle syntyvyydelle on nähty erityisesti nuorten aikuisten perheen perustamisen siirtyminen yhä myöhemmäksi.
– Nuoria aikuisia syytetään usein itsekkyydestä, kun puhutaan vanhemmaksi tulon siirtämisestä tai lapsettomuuden valinnasta. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että vanhemmaksi tulo koetaan haastavana, jos pysyvä työsuhde ja riittävä toimeentulo tuntuvat saavuttamattomilta, Alakärppä toteaa.
Perheen perustamiseen liittyvä päätöksenteko on vaikeaa aikana, jota leimaa epävarmuus ja jossa toisaalta korostetaan yksilön vastuuta.
– Aikaamme leimaavat työttömyyden lisäksi monet epävarmuudet. Jaksamiseen liittyvät huolet ja ilmastonmuutos ovat niistä tärkeimpiä. Nämä epävarmuustekijät aiheuttivat huolta osassa nuoria naisia. Vastuu lapsesta tuntui liian suurelta.
Alakärppä näkee huolestuttavana kehityksen, jossa perheen perustamisesta tulisi vain tiettyjen ryhmien etuoikeus.
– Odotuksissa havaittiin eroja eri koulutustaustaisten ja elämäntilanteessa olevien nuorten naisten välillä. Pitkäaikaistyöttömien, toisen asteen koulutuksen omaavien naisten lapsettomuuden perusteluissa korostuivat kasvuympäristössä koetut vaikeudet ja jaksamiseen liittyvät syyt.
– Korkeakoulutettujen syyt liittyivät puolestaan uralla etenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Kaikkia lapsettomuutta suunnittelevia naisia yhdisti kuitenkin lapsuudessa tai nuoruudessa koettu koulukiusaaminen, Alakärppä havaitsi.
Enemmistö haastatelluista näki kuitenkin työn ja lapsiperheen yhteensovittamisen mahdollisena, mitä tutkija pitää positiivisena. Odotukset lapsiperhe-elämästä olivat realistisia, mutta myönteisiä. Yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä voidaan mahdollistaa työn ja perheen yhteensovittaminen ja kannustaa perheen perustamiseen.
–Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa näiden odotusten toteutuminen. Työelämään kiinnittymiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja erityisesti työttömien nuorten naisten elämäntilanteeseen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, Alakärppä toivoo.
KM Outi Alakärppä tutkii väitöstyössään suomalaisten nuorten naisten vanhemmaksi tulon sekä työn ja perheen yhteensovittamisen odotuksia. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 30:tä lapsetonta, 18–27-vuotiasta naista. Yksilö- ja ryhmähaastattelujen lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineistoa. Tutkimusta on rahoittanut Alli Paasikiven Säätiö.
Alkuperäisjulkaisu
Alakärppä, O., Sevón, E., & Rönkä, A. (2020). Perheen perustamisen odotukset nuorten lapsettomien naisten elämänkulussa. Yhteiskuntapolitiikka, 85(1), 5–16. Julkaisu on saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002115173
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Outi Alakärppä, puh. 0408054827, outi.j.alakarppa@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme