”Vuoden 2022 nousu kuolleisuudessa ja kuolleiden määrässä johtui erityisesti yli 80-vuotiaiden ikäryhmissä tapahtuneesta kasvusta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari.

Poikien ja tyttöjen elinajanodotteiden lasku oli suurinta yli 50 vuoteen. Tytöillä laskua oli toista vuotta peräkkäin. Näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun luku on tilastoitu joka kalenterivuodelle, eli 1971 alkaen. Vastasyntyneen elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.

”Pohjoismaiden välisessä vertailussa Suomessa elinajanodote on laskenut eniten suhteessa koronaa edeltävään aikaan. Suomessa elinajanodote on laskenut välillä 2019–2022 pojilla 0,53 ja tytöillä 0,74 vuotta, kun taas Norjassa laskua oli pojilla 0,27 vuotta ja tytöillä 0,33 vuotta sekä Tanskassa tytöillä laskua 0,1 vuotta ja pojilla nousua 0,1 vuotta. Ruotsissa vuonna 2022 puolestaan niin poikien kuin tyttöjen elinajanodotteet palasivat tismalleen samalle tasolle kuin vuonna 2019”, Rantakari kertoo.

 

Kuuntele myös Tilastokeskuksen Faktanvartija-podcast, jossa syvennytään kuolleisuuden mittaamiseen ja suhteutetaan vuoden 2022 kuolleisuuslukuja historialliseen kehitykseen. Asiantuntijana jaksossa on Tilastokeskuksen ilmiöasiantuntija, väestötilastojen yliaktuaari Markus Rapo.