Elinikäinen oppiminen ratkaisee Suomen pelin – muutoshaasteista tarvitaan keskustelua
Kohti elinikäistä oppimista – tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet -julkaisu nimeää kahdeksan keskeistä muutoshaastetta kysymysten muodossa: Kenellä on vastuu siitä, ettei osaaminen vanhene työuran aikana? Kohdentuuko yhteinen raha oikein, kun tarkastellaan aikuisten osaamisen kehittämistä? Jos tarvitaan lisää rahaa, mistä se otetaan? ...
Haasteista ja niihin liittyvistä valinnoista tarvitaan keskustelua nyt eduskuntavaalien alla, ja elinikäinen oppiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.
Työuran jatkuvuutta pitää edistää jo ennen kuin se katkeaa
Osaamista, työllistymistä ja kestäviä työuria voidaan tukea sekä rahoituksen että ohjauksen keinoin. Kannanottoon on kirjattu organisaatioiden yhteinen näkemys rahoituksen periaatteista.
Työpaikat ja työssä oppiminen ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö. Erityisiä tukitoimia tarvitaankin sen varmistamiseksi, että myös työelämän ulkopuolella olevat pääsevät osallisiksi osaamisen kehittämisestä.
Työttömyystuki ja erilaiset toimeentuloon liittyvät etuudet, kuten asumistuki ja vanhempainetuudet, muodostavat tilanteesta riippuen esteitä tai kannusteita osaamisen kehittämiselle.
”Näiden etuuksien vaikutuksia elinikäisen oppimisen edellytyksiin on arvioitava huolellisesti tulevissa uudistuksissa. Yhtenä lähtökohtana tulisi olla, että ne kannustavat osaamisen kehittämiseen”, kannanotossa todetaan.
Myös työpaikoille halutaan kannustimia, jotta ne vahvistavat henkilöstönsä osaamista. Yritysten investoinnit osaamispääomaan tulee tehdä näkyviksi, sillä investoinneista kertyvä tieto on omiaan kannustamaan niin työnantajia, yrittäjiä kuin työntekijöitä panostamaan lisää osaamiseen.
Valtio ja kunnat kanavoivat vuosittain elinikäiseen oppimiseen 15,5 miljardia euroa. Julkiset resurssit tulee suunnata siten, että perustaidot ja niiden jatkuva ylläpitäminen mahdollistetaan kaikille läpi elämän. Työuran aikainen, julkisin varoin rahoitettava koulutus taas tulee kohdentaa etenkin henkilöille, joita uhkaa työuran katkeaminen ja joilla on heikot valmiudet työllistyä.
Oppiminen huomioitava kaikessa päätöksenteossa
Siirtymä elinikäisen oppimisen politiikkaan tarvitaan, koska sekä Suomen pitkän aikavälin menestys että suomalaisten tuleva hyvinvointi on pitkälti osaamisen varassa.
Elinikäistä oppimista tulee johtaa kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti: ”Kaikkia elinikäisen oppimisen toimintamalleja ja ratkaisuja täytyy johtaa saman kokonaisuuden osina. Tarvitaan uudenlaista systeemistä johtamista”, kannanotossa painotetaan.
Yleisemmällä tasolla oppimisen mahdollisuudet tulee huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja edistää niitä aktiivisesti kaikilla hallinnon- ja toimialoilla.
”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, kiteyttävät kolmenkymmenen organisaation johtajat julkaisun esipuheessa.
Seuraavaksi tiekartta
Kohti elinikäistä oppimista -julkaisu on laadittu syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta kolmekymmentä organisaatiota, niiden ylin johto ja heidän nimeämänsä asiantuntijat. Julkaisuun sisältyvä elinikäisen oppimisen tahtotila ja sen neljä teesiä julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa.
Tahtotilan, muutoshaasteiden ja rahoituksen periaatteiden laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot: Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ilmarinen, Varma, Keskuskauppakamari, Keva, KT Kuntatyönantajat, OAJ, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sivistystyönantajat, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, SAK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Yrittäjät, STTK, Työeläkevakuuttajat TELA, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö ja Vapaa Sivistystyö.
Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika -projekti alkoi lokakuussa 2018. Sitra fasilitoi eri tahojen yhteisiä keskusteluja ja on sitoutunut edistämään elinikäistä oppimista yhdessä tuotettujen näkemysten pohjalta. Seuraavaksi työ jatkuu yhteisen tiekartan luomisella. Sen osana mietitään konkreettiset askelmerkit, jotka auttavat Suomea siirtymään uudenlaiseen osaamisen aikaan.
Lisätietoja:
Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 040 560 5663, helena.mustikainen@sitra.fi
Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 467, sinimaaria.ranki@sitra.fi
Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitra inleder omställningsförhandlingar – ledning och operativ modell föremål för förhandlingarna27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Jubileumsfonden för Finlands självständighet inleder omställningsförhandlingar som i stor utsträckning kommer att påverka dess verksamhet. Förhandlingarna hänför sig till förnyelsen av Sitras strategi. Finländarnas framtidshus strävar efter en effektivare och smidigare verksamhet samt att dämpa kostnadsökningen.
Sitra aloittaa muutosneuvottelut – kohteena johto ja toimintamalli27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto käynnistää toimintaansa laajasti koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut liittyvät Sitran strategian uudistamiseen. Suomalaisten tulevaisuustalo tavoittelee toimintaansa lisää tehokkuutta ja ketteryyttä sekä kustannusten kasvun hillintää.
Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.
Finländska medier kunde göra plats för framtidsinriktade EU-nyheter - Sitra analyserar hur Europeiska unionen diskuteras14.3.2024 07:54:11 EET | Tiedote
EU:s framtid diskuteras knapptast i de finländska EU-nyheterna. En framtidsinriktad debatt skulle främja Finlands framtidsinriktade inflytandeförhandspåverkan och unionens långsiktiga utveckling. Mediernas uppmärksamhet stjäls av enskilda initiativ.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme