Sitra

Elinikäinen oppiminen ratkaisee Suomen pelin – muutoshaasteista tarvitaan keskustelua

Jaa
Miten varmistamme, että kaikki suomalaiset voivat uudistaa osaamistaan ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta? Tarvitaan kokonaisvaltainen elinikäisen oppimisen politiikka ja sitä tukevat rahoituksen periaatteet. Näin linjataan kannanotossa, jonka takana on kolmekymmentä työelämän, koulutuksen ja valtionhallinnon organisaatiota. Sitra on fasilitoinut toimijoiden yhteisiä keskusteluja.

Kohti elinikäistä oppimista – tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet -julkaisu nimeää kahdeksan keskeistä muutoshaastetta kysymysten muodossa: Kenellä on vastuu siitä, ettei osaaminen vanhene työuran aikana? Kohdentuuko yhteinen raha oikein, kun tarkastellaan aikuisten osaamisen kehittämistä? Jos tarvitaan lisää rahaa, mistä se otetaan? ...

Haasteista ja niihin liittyvistä valinnoista tarvitaan keskustelua nyt eduskuntavaalien alla, ja elinikäinen oppiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

Työuran jatkuvuutta pitää edistää jo ennen kuin se katkeaa

Osaamista, työllistymistä ja kestäviä työuria voidaan tukea sekä rahoituksen että ohjauksen keinoin. Kannanottoon on kirjattu organisaatioiden yhteinen näkemys rahoituksen periaatteista.

Työpaikat ja työssä oppiminen ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö. Erityisiä tukitoimia tarvitaankin sen varmistamiseksi, että myös työelämän ulkopuolella olevat pääsevät osallisiksi osaamisen kehittämisestä.

Työttömyystuki ja erilaiset toimeentuloon liittyvät etuudet, kuten asumistuki ja vanhempainetuudet, muodostavat tilanteesta riippuen esteitä tai kannusteita osaamisen kehittämiselle.

”Näiden etuuksien vaikutuksia elinikäisen oppimisen edellytyksiin on arvioitava huolellisesti tulevissa uudistuksissa. Yhtenä lähtökohtana tulisi olla, että ne kannustavat osaamisen kehittämiseen”, kannanotossa todetaan.

Myös työpaikoille halutaan kannustimia, jotta ne vahvistavat henkilöstönsä osaamista. Yritysten investoinnit osaamispääomaan tulee tehdä näkyviksi, sillä investoinneista kertyvä tieto on omiaan kannustamaan niin työnantajia, yrittäjiä kuin työntekijöitä panostamaan lisää osaamiseen.

Valtio ja kunnat kanavoivat vuosittain elinikäiseen oppimiseen 15,5 miljardia euroa. Julkiset resurssit tulee suunnata siten, että perustaidot ja niiden jatkuva ylläpitäminen mahdollistetaan kaikille läpi elämän. Työuran aikainen, julkisin varoin rahoitettava koulutus taas tulee kohdentaa etenkin henkilöille, joita uhkaa työuran katkeaminen ja joilla on heikot valmiudet työllistyä.

Oppiminen huomioitava kaikessa päätöksenteossa

Siirtymä elinikäisen oppimisen politiikkaan tarvitaan, koska sekä Suomen pitkän aikavälin menestys että suomalaisten tuleva hyvinvointi on pitkälti osaamisen varassa.

Elinikäistä oppimista tulee johtaa kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti: ”Kaikkia elinikäisen oppimisen toimintamalleja ja ratkaisuja täytyy johtaa saman kokonaisuuden osina. Tarvitaan uudenlaista systeemistä johtamista”, kannanotossa painotetaan.

Yleisemmällä tasolla oppimisen mahdollisuudet tulee huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja edistää niitä aktiivisesti kaikilla hallinnon- ja toimialoilla.

”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, kiteyttävät kolmenkymmenen organisaation johtajat julkaisun esipuheessa.

Seuraavaksi tiekartta

Kohti elinikäistä oppimista -julkaisu on laadittu syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta kolmekymmentä organisaatiota, niiden ylin johto ja heidän nimeämänsä asiantuntijat. Julkaisuun sisältyvä elinikäisen oppimisen tahtotila ja sen neljä teesiä julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa.

Tahtotilan, muutoshaasteiden ja rahoituksen periaatteiden laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot: Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ilmarinen, Varma, Keskuskauppakamari, Keva, KT Kuntatyönantajat, OAJ, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sivistystyönantajat, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, SAK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Yrittäjät, STTK, Työeläkevakuuttajat TELA, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö ja Vapaa Sivistystyö.

Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika -projekti alkoi lokakuussa 2018. Sitra fasilitoi eri tahojen yhteisiä keskusteluja ja on sitoutunut edistämään elinikäistä oppimista yhdessä tuotettujen näkemysten pohjalta. Seuraavaksi työ jatkuu yhteisen tiekartan luomisella. Sen osana mietitään konkreettiset askelmerkit, jotka auttavat Suomea siirtymään uudenlaiseen osaamisen aikaan.

Lisätietoja:
Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 040 560 5663, helena.mustikainen@sitra.fi

Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 467, sinimaaria.ranki@sitra.fi

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye