Hyvinvointialan liittoHyvinvointialan liittoHyvinvointialan liittoHyvinvointialan liittoHyvinvointialan liittoHyvinvointialan liittoHyvinvointialan liitto

Elinkeinoelämä vetoaa eduskuntaan: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen nyt

Jaa

Eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistuspaketti on vietävä maaliin tällä kevätistuntokaudella. Uudistusta on valmisteltu yli kymmenen vuotta. Nyt eduskunnassa käsiteltävänä oleva malli on jalostunut versio aikaisemmista: palvelujen järjestäminen keskitetään selkeästi nykyistä vahvemmille tahoille ja otetaan käyttöön laaja monituottajamalli.

Esitys lisää julkisesti rahoitetun palvelujärjestelmän tuottavuutta

Kun samanaikaisesti halutaan lisätä palvelujen saatavuutta ja hillitä kustannusten kasvua, on lisättävä palvelujen tuottavuutta. Tuottajien välisellä kilpailulla voidaan päästä tehokkaasti sitä kohti. Kilpailua taas synnyttää asiakkaiden valinnanvapaus.

Esityksellä voidaan saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet

Perusterveydenhuollon saatavuus paranee, kun verorahoitteista järjestelmää avataan nykyistä useammille palveluntuottajille ja asukkaille annetaan nyt esitetyn kaltainen valinnanvapaus.

Kansalaisten yhdenvertaisuus kohenee perusterveydenhuollon valinnanvapauden ollessa riippumaton henkilön varallisuudesta. Yhdessä perustason palvelujen paremman saatavuuden kanssa tämä vaikuttaa osaltaan myös terveys– ja hyvinvointierojen kaventumiseen.

Järjestämisvastuun siirto maakunnille turvaa kantokyvyn

Käsillä on mittava sote-palvelujen rahoitusongelma. Lukuisten kuntien alijäämäiset tilinpäätökset enteilevät kestämätöntä tulevaisuutta ilman järjestelmän perusteellista uudistamista.

Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille turvaa kantokyvyn ja tukee samalla kustannuskasvun taittamisen tavoitetta. Valinnanvapauslainsäädäntö yhdistettynä palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesti valittuun korvausrakenteeseen tukee kustannusten kasvun taittamisen tavoitetta palvelujen tuottavuuden lisäämisen kautta.


Tavoitteisiin ei päästä ilman mittavaa ja rohkeaa uudistamista

Nykyjärjestelmän jatkuva viilausten tie on kuljettu loppuun. Esimerkiksi vapaaehtoista palveluseteliä on ollut mahdollista käyttää lähes kymmenen vuotta, mutta sitä käytetään vain noin 200 miljoonan euron arvosta noin 20 miljardin euron sote-menoissa, vaikka palvelusetelien avulla on todistetusti pystytty säästämään kustannuksia. Ilman pakottavia kannusteita uudistukset etenevät hitaasti ja parhaat käytännöt jäävät leviämättä. Monopoli ei ole tuottava tai asiakaslähtöinen. Siksi tarvitsemme muutosvoimaksi järjestäjää velvoittavan valinnanvapauden.

Uudistuksen kaatuminen johtaisi ongelmien syvenemiseen

Esityksen kaatuessa julkinen palvelujärjestelmä jatkaisi nykykehitystään ja sote-menot veisivät silloin yhä suuremman osan kuntien rahoituspohjasta. Tämä tarkoittaisi ihmisten eriarvoisuuden syvenemistä ja kestävyysvajeen pahenemista. Sosiaali- ja terveystoimen osuus kuntien käyttökustannuksista on jo nyt noussut 2000-luvulla yli viisi prosenttiyksikköä̈.

Julkisten palvelujen saatavuuden heikentyessä järjestelmän taloudellisen kantokyvyn puutteiden vuoksi entistä useampi jäisi vaille hoitoa ja hoivaa. Ne, joilla on varaa, ostaisivat itselleen nopeamman hoidon ja hoivan.

Myös alueellinen eriarvoisuus kasvaisi kuntien etsiessä kukin omia ratkaisujaan. Osa kunnista joutuisi karsimaan palveluja leikkausten pakottamana. Kokonaisuus ei olisi kenenkään hallittavissa.

Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja valinnanvapauskokonaisuus on hyvä pohja suomalaisen palvelurakennejärjestelmän uudistustyön aloittamiselle. Sote on vietävä maaliin!

Lisätiedot: 

Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja - Hyvinvointialan liitto
p. 0400 374 164 / ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi

Ilkka Oksala, johtaja – Elinkeinoelämän keskusliitto
p. 050 301 8590 / ilkka.oksala@ek.fi        

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja – Suomen Yrittäjät
p. 040 504 1944 / mikael.pentikainen@yrittajat.fi

Johanna Sipola, johtaja – Keskuskauppakamari
p. 050 3521172 / johanna.sipola@chamber.fi

Ismo Partanen, toiminnanjohtaja - Lääkäripalveluyritykset ry
p. 040 518 5799 /  ismo.partanen@lpy.fi

Panu Tast, toimitusjohtaja - Näkemisen ja silmäterveyden toimiala
+358 (0)40 5422 227 / panu.tast@naery.fi

Leila Salonen, toiminnanjohtaja - Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
040 749 8706 / leila.salonen@kuntoutusyrittajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Hyvinvointialan liitto
Hyvinvointialan liitto
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

09 17285570http://www.hyvinvointiala.fi

 Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää yli 70 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointialan liitto

Eduskunnan käsittelyssä oleva soten palveluntuottajalaki tulee saattaa pikaisesti voimaan21.9.2018 11:13Tiedote

Lastensuojelu on luvan- ja ilmoituksenvaraista toimintaa, jonka valvonta on vakiintunutta. Sijaintikuntien sosiaalitoimi tekee yksityisiin lastensuojelulaitoksiin tarkastuskäynnit vuosittain. Myös sijoittavat kunnat tekevät vuosittain tarkastuskäyntejä. Hyvinvointialan liiton johtavan asiantuntija Aino Närkin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollosta on vaikea löytää toista palvelua, jossa toteutuisi yhtä paljon tarkastuskäyntejä kuin lastensuojelussa.

Yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluala - kuntien lähes hyödyntämätön voimavara12.9.2018 08:00Tiedote

Yksityisillä yrityksillä ja järjestöillä on hyvät edellytykset toimia nykyistä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina. Lainsäädäntö antaa kunnille useita työvälineitä palveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, kuten esimerkiksi ostopalvelut, palveluseteli sekä kunnan ja yksityisten toimijoiden yhteisyritykset. Yksityisen ja julkisen yhteistyön tavoitteena on asiakkaan ja veronmaksajan etu.

Työterveyshuoltoon uhkaa syntyä monopolimarkkina – Kevan suunnitelmat selvitettävä perin pohjin25.6.2018 08:30Tiedote

Työterveyshuolto on työhyvinvoinnin ja pidempien työurien kulmakivi. Tämän johdosta on tärkeää, että työterveyshuollon markkina on avoin ja toimii tehokkaasti. Yksikään palveluntuottaja ei saa saada epäreilua kilpailuetua. Kuitenkin julkisalojen eläkevakuuttaja Kevan johdolla ollaan valmistelemassa julkisomisteista työterveyshuoltokonsernia, joka voi sisältää vakavia juridisia ongelmia. Näitä ovat muun muassa kielletty valtiontuki ja eläkevarojen väärinkäyttö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme