Elokuvatutkimus selvitti, miten aivot reagoivat hankaliin moraalikysymyksiin
Autammeko helpoiten ihmistä, joka muistuttaa meitä eniten? Sosiaalineurotieteen tutkijat pyrkivät selvittämään samankaltaisuuden vaikutuksia näyttämällä koehenkilöille My Sister’s Keeper -elokuvaa, antamalla koehenkilöille moraalikysymyksen pohdittavaksi ja mittaamalla samalla heidän aivojensa prosessointia toiminnallisella magneettikuvauksella.
Tutkimukseen osallistui 30 naista, joille näytettiin elokuvasta 25 minuuttiin kutistettua pätkää, havainnoiden elokuvaa eri kysymysten valossa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten eri tavoin koehenkilöt suhtautuivat moraaliseen ristiriitatilanteeseen, missä toinen siskoista kieltäytyy luovuttamasta elintä syöpään sairastuneelle siskolleen. Elokuvan aluksi tutkijat kertoivat koehenkilöille, että elokuvan siskokset olivat joko biologisia sisaruksia tai nuoremman siskon tulleen adoptoiduksi perheeseen jo vauvana.
Tutkimuksessa löytyi merkittävä ristiriita siinä, mitä koehenkilöt itse sanoivat moraalikysymyksestä ajattelevansa ja mitä heidän aivoissaan oikeasti tapahtui. 90 prosenttia koehenkilöistä vastasi, että geneettisellä sisaruudella ei ole heille merkitystä verrattuna tilanteeseen, jossa toinen siskoista oli adoptoitu perheeseen vastasyntyneenä. Magneettikuvaus osoitti kuitenkin merkittäviä eroja aivotoiminnassa näiden kahden tilanteen välillä.
”Vaikutus aivotoimintaan oli hämmentävän suuri, kun kerroimme erosta sisarusten geneettisessä perimässä. Aivot näkevät nämä kaksi tilannetta hyvin eri tavalla”, sanoo tutkija Mareike Bacha-Trams Aalto-yliopistosta.
Geneettisen sidoksen moninaiset vaikutukset
Kun katsojat ajattelivat elokuvan siskojen olevan geneettistä sukua keskenään, heidän välillään oli huomattavaa korrelaatiota aivosaaressa eli insulassa, pihtipoimussa, keski- ja lateraalisessa etuotsalohkossa, ylemmällä ohimolohkolla ja ylemmällä päälaenlohkolla tapahtuvissa reaktioissa. Alueet säätelevät muun muassa moraalia ja tunteita sekä päätöksentekoa.
Tutkimuksen perusteella voidaankin olettaa, että koehenkilöiden moraaliset odotukset ovat yhteneväisemmät silloin, kun kyseessä ovat geneettisesti toisilleen sukua olevat sisaret.
Samoja koehenkilöitä pyydettiin myös valitsemaan, kenet tai keitä he mieluiten pelastaisivat kriisialueelta. Sisko, paras ystävä ja tuntemattomia ihmisiä asetettiin erilaisiin kokoonpanoihin, ja yli 90 prosenttia kertoi mieluiten pelastavansa sisarensa. Paras ystävä seurasi heti sisaren kintereillä. Reaktioajat pitenivät esimerkiksi tilanteessa, jossa piti valita, pelastaako sisarensa vai ystävänsä ja hänen lisäkseen neljä tuntematonta henkilöä.
”Tutkimuksella on merkitystä sosiaalisen neurotieteen alalla, kun halutaan tietää, miten ihmiset havainnoivat erilaisia tilanteita ja kahden toisilleen läheisen ihmisen välistä vuorovaikutusta. Tämä voi herättää keskustelua myös silloin, kun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa syntyy skandaaleja sukulaisten suosimisesta”, kuvailee professori Iiro Jääskeläinen.
Mareike Bacha-Tramsin ja Iiro Jääskeläisen lisäksi tutkijakaartiin kuuluivat Enrico Glerean, Juha Lahnakoski, Elisa Ryyppö, Mikko Sams ja Dunbarin luvusta tunnettu Oxfordin yliopiston professori Robin Dunbar.
Artikkeli: www.nature.com/articles/s41598-017-14323-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme