SDP EDUSKUNTA

Eloranta: Stalinin vainojen suomalaisuhrit tulisi selvittää

Jaa

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mielestä suomalaisten kohtalot maailmansotien välisessä Neuvostoliitossa, mm. Stalinin vainojen suomalaisuhrien kohtalot tulisi viipymättä selvittää. Uhrien lähiomaisia elää vailla tietoa, mitä sukulaisille tapahtui ja milloin. Asian nosti vastikään uudelleen esille Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen (HS 31.8.). Suomessa on pitkät perinteet tieteellisistä tutkimuksista, joissa on selvitetty esimerkiksi sisällissodan ja toisen maailmansodan uhreja. Luonteva jatko tälle olisi selvittää tämä lähihistorian tragedia.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii Stalinin vainojen uhrien selvittämistä. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii Stalinin vainojen uhrien selvittämistä. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

- Vaikka uhreista on jo tehty joitakin selvityksiä ja tutkimuksia, meiltä kuitenkin puuttuu luotettava, yhtenäinen ja kattava selvitys siitä mitä suomalaisille tapahtui maailmasotien välillä Neuvostoliitossa. Monen suomalaisen kohtalo on täysin hämärän peitossa. Toivon, että pääministeri Rinteen hallitus tarttuu asiaan ja teettää selvityksen, Eloranta toivoo.

Elorannalle aihe on hyvin henkilökohtainen, sillä hänen isoisänsä isä, kansanedustaja Evert Eloranta katosi Stalinin vainoissa 1930-luvun lopulla, eikä hänen kohtaloaan ole pystytty selvittämään. Evert Eloranta toimi sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan jäsenenä ja pakeni perheineen Pietariin. Hän ei enää palannut Suomeen, mutta oli yhteydessä perheeseensä 1920- ja 30 -luvuilla. Viimeinen tieto Evert Elorannasta on vuodelta 1938. Hän on ainut Neuvostoliittoon paenneista kansanedustajista, jonka kohtalo on vielä tuntematon.

- Kun viime vuonna vietimme 1918 sisällissodan muistovuotta tuli tämäkin asia jälleen esille. On arvioitu, että surmattuja suomalaisia on noin 20.000. Monen suomalaisen esivanhempien, isoisien ja isoäitien kohtalo on edelleen selvittämättä. Olemme tämän heille, sekä kadonneille itselleen että myös heidän sukulaisilleen velkaa, Eloranta toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii Stalinin vainojen uhrien selvittämistä. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii Stalinin vainojen uhrien selvittämistä. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen17.1.2020 16:52:03 EETTiedote

Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa Sosiaali- ja terveysministeriön jakaa yhteensä 190 miljoonaa euroa valtionavustuksia sote-palveluiden kehittämiseen. Avustusta myönnetään terveydenhuollon järjestämistehtävien ja palveluiden sisällölliseen kehittämiseen sekä yhtenäistämiseen ja saatavuuden parantamiseen. Vuonna 2020 alueille jaetaan 70 miljoonaa euroa valtionavustusta. Tänä vuonna painotus kohdistuu perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, mielenterveyspalveluiden ja kuntoutus palveluiden saatavuuden parantamiseen. Kansanedustaja Tuula Väätäinen on tyytyväinen hallituksen toimenpiteisiin peruspalveluiden saatavuuden vahvistamisessa. - Olen tyytyväinen, että hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen. Suomessa palvelujen alueelliset erot ovat kasvaneet aivan liian suuriksi. Ongelmia ei ole pelkästään palveluiden saatavuudessa vaan myös hoitoon pääsyssä. Useasti ihmiset voivat joutua matkustamaan hyvinkin pitkiä matkoja tarvittavaa

Jarmo Aaltonen vahvistamaan eduskuntaryhmän viestintää7.1.2020 15:40:10 EETTiedote

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viestinnässä aloittaa tänään mediasuhteiden asiantuntijan tehtävässä Jarmo Aaltonen. Aaltonen tulee vahvistamaan päivittäisviestintää ja hänen tehtäviinsä kuuluu mm. yhteydenpito mediaan. Aaltosella on pitkä kokemus journalismin alalta. Hän on toiminut mm. politiikan ja talouden toimittajana Helsingin Sanomissa sekä tuottajana Oma Aika -aikakauslehdessä.

Werning: Oikeusvaltion määrätietoinen kehittäminen jatkuu23.12.2019 12:32:26 EETTiedote

Kansanedustaja Paula Werningin (sd) mielestä oikeusvaltion kehittämisen kannalta on ensisijaista, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan, oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään ja oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan. Hallituksen budjettiesityksen yksi keskeinen tavoite on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. - Rikosvastuun toteutumisen parantamiseen ja rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämiseen on ehdotettu 5, 2 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus, Werning sanoo. Werning pitää tärkeänä, että rikollisuuden ehkäisyä tehostetaan. Tähän tarkoitukseen on esitetty 2,5 miljoonan euron vuotuista määrärahaa. Rahat osoitetaan mm. naisiin kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen, erityisenä tavoitteena on myös uusintarikollisuuden vähentäminen. Oikeudenmukaista on, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan. - Lähtökohtana on koskemat

SDP:n Rantanen: Poliisien määrä ei ole pelkkä rahakysymys19.12.2019 15:11:56 EETTiedote

Valtioneuvosto nimesi SDP:n kansanedustaja Piritta Rantasen tänään poliisiasiain neuvottelukuntaan. Rantanen on tyytyväinen poliisien määrän lisäämiseen tulevan vuoden budjetissa. - Hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisesti nostamaan poliisien määrää ja tulevan vuoden budjetissa lisäys on niin suuri kuin mitä se käytännössä voi olla. Tärkeintä on, että poliisien määrä käännetään kasvuun pitkään jatkuneen laskevan kehityksen jälkeen. Nykyisten koulutusmahdollisuuksien puitteissa kokonaismäärän nostaminen vuosittain noin sadalla poliisilla on kunnianhimoinen, mutta samalla realistinen tavoite. - Olennaista on huolehtia siitä, että poliisin ammatti on jatkossa yhä houkuttavampi. Se, että poliiseja ei nyt kouluteta kortistoon, on tärkeä askel ja tähän tulee sitoutua jatkossakin. Lisäksi poliisin työturvallisuuteen on satsattava. Viime aikoina on nähty tapauksia, jossa poliiseja tai heidän perheitään on lähdetty maalittamaan tai muulla tavalla häiriköimään. Näihin tilanteisiin tulee suhtautua

Werning: Hallituksen liikenne- ja viestintäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus19.12.2019 10:47:29 EETTiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tämän avulla ihmisten liikkuvuus ja turvallisuus paranee, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle. Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi. Rahoitukseen on ehdotettu pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. - Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka. Ja se on paljon. Verkon kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, koska asiaan ei olla puututtu. Tämä hallitus puuttuu asiaan ja parannuksia on tiedossa koko maassa, Werning sanoo. Lisärahoitusta on kohdistettu 12,95 miljoonalla eurolla esimerkiksi pienehköihin eri puolilla maata sijaitseviin hankkeisiin. - Näillä toimenpiteillä taataan helpotusta niin arjen liikkumiseen kuin liikenneturvallisuuteenk

Hallituksen panostukset perusväylänpitoon ja raideliikenteeseen saavat Kymäläiseltä tukea18.12.2019 13:17:58 EETTiedote

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen on erittäin tyytyväinen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitettyihin määrärahoihin. Erityisen tyytyväinen Kymäläinen on perusväylänpidon pysyvään tasokorotukseen: ”Suomen teillä korjausvelka on kasvanut jo vuosia, ja nyt on aika taistella tätä korjausvelkaa vastaan.” Tästä syystä ensi vuoden budjettiin sisältyy parlamentaarisesti yhteisesti sovittu 300 miljoonan euron korotus perusväylänpitoon sekä lisäksi 62 miljoonaa euroa muita korotuksia, joten kokonaissumma nousee 362 miljoonaan euroon. Myös raidehankkeisiin panostaminen saa Kymäläiseltä kannatusta. ”Suunnitellut isot raidehankkeet palvelevat elinkeinoelämän edellytyksiä sekä työllisyystavoitteita, sillä niiden on tarkoitus yhdistää alueita toisiinsa entistä paremmin. Lisäksi hankkeet on suunniteltu parantamaan liikenneturvallisuutta sekä vastaamaan päästövähennystavoitteisiin pienentäm

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme