//EMBARGO 14.1. klo 16.30// Tutkimus: Veropolitiikan tueksi tarvitaan laaja-alaisempaa tietopohjaa
Vaatimus poliittisen päätöksenteon pohjaamisesta tutkittuun tietoon on lisännyt päätösten vaikutusten etukäteisarvioinnin merkitystä. Yritysveropolitiikassa tämä on näkynyt erityisesti taloustieteellisen tiedon korostumisena päätöksenteon valmistelussa.
– Tutkittu tieto on samastettu päätöksenteossa liiaksi taloustieteelliseen tietoon. Tarvitaan myös oikeudellista ja käytännön tason ymmärrystä yritysten toiminnasta, toteaa hankkeen johtaja Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan vuoden 2014 yritysverouudistus oli yksi esimerkki tieteenalapohjaltaan kapea-alaisen etukäteisarvioinnin sudenkuopista. Suomen yritysverotusta laskettiin tuolloin kerralla kansainvälisesti alhaiseen 20 prosenttiin.
– Poliittisessa valmistelussa keskeisessä osassa olivat verotuksen laskun niin sanotut dynaamiset vaikutukset. Veronalennuksen kerrottiin johtavan merkittävään talouden ja työllisyyden kasvuun, hankkeen tutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta taustoittaa.
Heikkoutena tilastoaineistojen vajavaisuus ja soveltuvuus Suomeen
Valmistelussa dynaamisten vaikutusten taustalla olevat arviot johdettiin vuonna 2008 kansainvälisessä taloustieteen lehdessä julkaistusta artikkelista. Siinä vedettiin yhteen 427 eri maissa tehdyn tutkimuksen tuloksia veronalennusten vaikutuksista yritysten taloudelliseen toimintaan.
– Taustalla olleiden tutkimusten soveltuvuus Suomen tilanteeseen oli hyvin kyseenalaista. Esimerkiksi taustalla olevat tilastoaineistot ovat puutteellisia ja kunkin maan tilanne poikkeaa toisistaan, Ylönen linjaa.
Vuoden 2014 yritysverouudistusta edeltäneessä julkisessa keskustelussa jäi katveeseen myös se, että edellä mainitun artikkelin mukaan kaksi kolmasosaa dynaamisista vaikutuksista olisi tosiasiassa seurannut yritysten muuttuneista verosuunnittelukäytännöistä.
Suurin osa artikkelin listaamista mahdollisista dynaamisista vaikutuksista oli varsinaiseen taloudelliseen toimintaan liittymättömiä siirtoja. Suomen tapauksessa tämä olisi tarkoittanut, että veronalennuksen myötä yritysten voitot lähinnä raportoidaan muiden maiden sijasta Suomessa.
– Vaikutukset reaalitalouteen ja työllisyyteen ovat artikkelin mukaan vähäisiä. Tämä jäi julkisessa keskustelussa katveeseen, Ylönen toteaa.
Tutkimushanke perustuu vuonna 2019 tehtyihin haastatteluihin veropolitiikan keskeisten toimijoiden kanssa sekä laajaan asiakirja-analyysiin.
Suomen kulttuurirahaston rahoittama tutkimushanke ”25 vuotta yhteisöverotuksen reformeja” järjestää tutkimuksen tuloksia esittelevän seminaarin 14.1.2020 klo 15.15–16.45 Helsingin yliopiston Soc&Komin Festsal-salissa, osoitteessa Yrjö-Koskisen katu 3, 00170 Helsinki.
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Matti Ylönen, matti.v.ylonen@helsinki.fi, 040 723 1118
Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo@helsinki.fi, 040 358 7203
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme