Keskuskauppakamari

Embargo 14.10.2019 klo 00:00: Maanantaina julkaistava artikkeli pohtii sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja julkistalouden kestävyyttä

Jaa
Väestö Suomessa vanhenee nopeasti. Ikääntymisen takia Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Menotaso on liian korkea suhteessa tuloihin.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

Maanantaina 14.10.Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistava artikkeli ”Suomalaisten sukupolvitilien laskeminen – julkinen talous eri sukupolvien näkökulmasta käsittelee julkisen talouden kestävyyttä eri ikäluokkien näkökulmasta. Artikkelin ovat kirjoittaneet Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sekä Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen. 

”Väestön vanheneminen on tavattoman positiivinen asia silloin, kun se seuraa eliniän pidentymisestä. Toisaalta eliniän pidentymisestä ja syntyvyyden alentumisesta seuraa paineita julkiselle taloudelle, kun entistä pienempi työväestö maksaa entistä suuremman vanhusväestön hoivaa, terveydenhuoltoa ja etuuksia”, Kotamäki sanoo. 

Julkaistussa artikkelissa tarkastellaan muun muassa ikäluokkakohtaisesti sitä, kuinka eri sukupolvet vaikuttavat julkiseen talouteen. 

Vuonna 2017 alle 25-vuotiaat olivat nettosaajia erityisesti kiitos koulutussektorin ja vähäisen työssäkäynnin. Siitä eteenpäin noin eläkeikään asti ikäluokat käyvät töissä ja rahoittavat hyvinvointivaltiota ollen nettomaksajia. Tyypillisesti eläköitymisen jälkeen ikäluokat ovat jälleen nettosaajia. Ajan kuluessa myös nettomaksajuus myöhenee, koska eläkeikä nousee”, Kotamäki summaa.  

Kun laskelmassa huomioidaan ikäryhmien väliset kokoerot, pystyvään arviomaan kestävyysvaje eli julkisen sektorin tulojen ja menojen välinen epäsuhta pitkällä aikavälillä. Artikkelin tulosten mukaan kestävyysvaje asettuu noin oletuksista riippuen 3-5 prosentin välille suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Nykyisin työeläkeindeksi on sidottu 20 prosenttisesti ansiotasoon ja 80 prosenttisesti hintatasoon. Julkisuudessa on keskusteltu ansiotason painon kasvattamisesta työeläkeindeksissä. 

Eläkkeiden automaattisilla vakauttajilla on valtava merkitys järjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Laskelmiemme mukaan, mikäli työeläkeindeksi sidottaisiin täysin ansiotasoon ja elinaikakertoimesta luovuttaisiin, tarkoittaisi se noin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa kestävyysvajetta. Puhutaan siis reilusti yli 10 miljardia euroa korkeammasta alijäämästä vuositasolla, joka jäisi käytännössä nuorempien sukupolvien maksettavaksi.”, Kotamäki sanoo. 

”Koska eläkkeet nauttivat vahvaa omaisuudensuojaa, tarkoittaisi uudistus todennäköisesti jo nykyään korkeiden eläkemaksujen korotusta entisestään. Voi kysyä, missä määrin uudistus olisi julkistaloudellisesti järkevää tai toisaalta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta reilua”, Kotamäki sanoo. 

Kansantaloudellinen aikakauskirjan 3/2019 nettiversio ilmestyy maanantaina 14.10.2019 klo 00:00 Taloustieteellisen yhdistyksen nettisivuilla: 

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kansantaloudellinen-aikakauskirja/uusin-numero/  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye