Aalto-yliopisto

EMBARGO 14.5.2021 klo 18.00 Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta

Jaa
Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella ilmastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luontoon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke kadota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. Kuva: Tutkimusryhmä
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. Kuva: Tutkimusryhmä

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan haitallisesti sekä ravintokasveihin että tuotantoeläimiin, mutta tutkittua tietoa siitä, mihin suurimmat vaikutukset kohdistuvat, on ollut niukasti saatavilla.

Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtaman tutkijaryhmän julkaisu arvostetussa One Earth -tiedelehdessä arvioi, millaisissa ilmasto-olosuhteissa ruokaa viljellään tulevaisuudessa. 

“Kasvihuonekaasujen nopea ja hallitsematon kasvu saattaa johtaa siihen, että vuosisadan loppuun mennessä yli kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan”, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä Kummu sanoo.

Sademäärän muutokset, kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä Afrikan poikki ulottuvan Sahelin alueen ruoantuotantoa. Kummankin alueen kyky sopeutua muuttuviin kasvuolosuhteisiin on jo nyt alhainen.

”Nykyinen ravinnontuotanto on kehittynyt pitkän ajan kuluessa melko vakaissa ilmasto-olosuhteissa sen jälkeen, kun ilmasto alkoi hiljalleen lämmetä edellisen jääkauden jälkeen. Kasvihuonekaasujen jatkuva ja nopea kasvu voi tulevaisuudessa luoda olosuhteet, joihin ravintokasvien viljely ja karjankasvatus eivät ehdi tai kykene sopeutua”, sanoo artikkelin toinen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Matias Heino.

Turvallinen ilmastoalue

Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruoantuotantoalueilla.

Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyssä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatuksessa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeutua muutokseen.

Uhat kohdistuvat eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.

Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin eri tavoin eri kasvillisuusvyöhykkeisiin

Jos hiilidioksidipäästöt saadaan kuriin, tutkijat arvioivat havumetsävyöhykkeen alan kutistuvan 18,0 miljoonasta neliökilometristä 14,8 miljoonaan neliökilometriin vuoteen 2100 mennessä. Mikäli päästöjä ei saada kuriin, vyöhyke kutistuisi noin 8 miljoonaan neliökilometriin ja Suomesta havumetsävyöhyke katoaisi lähes kokonaan.

Tundralle käy vielä huonommin: sen arvioidaan katoavan maailmasta käytännössä kokonaan, mikäli nykyistä ilmastonmuutosta ei saada hallintaan. Vastaavasti trooppisten lehtimetsäalueiden ja trooppisten aavikoiden määrän ennustetaan kasvavan

”Erityisen huolestuttavaa on aavikkoalueiden lisääntyminen maailmanlaajuisesti 60 miljoonasta neliökilometristä jopa 64 miljoonaan neliökilometriin. Tämä tarkoittaa monen tärkeän ekosysteemin katoamista sekä ruoantuotannon vaikeutumista monilla alueilla”, Kummu sanoo.

”Tutkimuksemme vahvistaa aiemmista tutkimuksista saadun tiedon, jonka mukaan maapallon lämpeneminen yli 1.5–2 asteen johtaa laajoihin ja dramaattisiin muutoksiin ympäristössä, ekosysteemeissä ja siten myös maailman ravinnontuotannossa”, Heino muistuttaa.

Linkki artikkeliin (avoimesti luettavissa embargon poistuttua) https://doi.org/10.1016/j.oneear.2021.04.017

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Kummu
Professori, Globaalit ruoka- ja vesiasiat
Aalto-yliopisto
puh. 050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi


Matias Heino
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
matias.heino@aalto.fi

Kuvat

Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. Kuva: Tutkimusryhmä
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. Kuva: Tutkimusryhmä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye