EMBARGO 19.9.2022 klo 18.00 / Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi
Arviolta kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Samaan aikaan tuotantoeläimille syötetään valtavia määriä ihmisravinnoksi kelpaavia ruokakasveja, ja merkittävä osa rajallisista luonnonresursseista käytetään rehuntuotantoon.
Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkimusryhmän tuore artikkeli osoittaa, että nykyisen ruokajärjestelmän puitteissa voitaisiin ruokkia jopa 13 prosenttia enemmän ihmisiä, jos osa ihmisille kelpaavasta rehusta korvattaisiin tuotantoeläinten ruokavaliossa maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä. Tutkimus julkaistiin juuri Nature Food -lehdessä
Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutki mahdollisuutta hyödyntää niiden sijaan maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirtoja sekä viljelykasvien tähteitä, kuten sitrushedelmien prosessoinnissa syntyviä jätteitä, kalanviljelyn ja karjankasvatuksen sivutuotteita tai vaikkapa sokerijuurikkaan naatteja. Näin ihmisille kelpaavia raaka-aineita vapautuisi suoraan ihmisten ruoaksi.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattava osa maailman ruoka- ja rehuvirroista on tuotu yhteen analysoitavaksi tällä tarkkuudella. Näin ymmärsimme, miten suuri osuus sivuvirroista ja viljelykasvien tähteistä on jo käytössä eläinten rehuna ja pystyimme edelleen arvioimaan käyttämättömän potentiaalin”, Kummu selittää.
Jopa 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja 17 miljoonan tonnin kalansaalis (11 prosenttia kalan tuotannosta) voitaisiin ohjata eläintuotannosta ihmisten käyttöön, jos ruokajärjestelmä järjestettäisiin uudelleen tutkimuksessa kuvatulla tavalla. Toteutustavasta riippuen muutos lisäisi ihmisille kelpaavan ruoan määrää 6–13 prosenttia kaloreilla mitattuna ja 9–15 prosenttia proteiinisisältönä mitattuna.
”Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se tarkoittaa ruokaa jopa noin miljardille ihmiselle”, tutkimuksen analyysia ja kirjoitustyötä johtanut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandström sanoo.
Samansuuntainen parannus voitaisiin saavuttaa myös ruokahävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa, kuten Kummu kollegoineen osoitti kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessaan. Yhdistämällä nämä ratkaisut nykyinen ruoantuotanto riittäisi siis jopa neljänneksen suuremmalle väestölle ilman, että ihmiset muuttaisivat merkittävästi ruokavaliotaan tai että ruoantuotantoon käytettäisiin enemmän luonnonresursseja.
Muutoksia toimitusketjuihin ja kulutustottumuksiin
Osa muutoksista, kuten rehuviljan korvaaminen viljelykasvien tähteillä, heikentäisi karjankasvatuksen tuottavuutta ja vähentäisi näin saatavilla olevien eläinperäisten tuotteiden määrää. Tämän tutkijat huomioivat analyysissään.
Toinen merkittävä haaste liittyy eläimille syötettävien raaka-aineiden ottamiseen osaksi ihmisravintoa. Raaka-aineet eivät aina ole samanlaisia kuin ne, mihin kuluttajat ovat tottuneet. Esimerkiksi rehumaissina käytettävä lajike on erilainen kuin ruokamaissi, viljatuotteiden laatu voi olla rehukäytössä heikompi ja rehuna käytettävät kalalajit ovat pieniä ja ruotoisia – eivätkä ainakaan tällä hetkellä ole kuluttajien suosiossa.
Laajamittaisen muutoksen toteuttaminen vaatisikin toimitusketjujen uudelleenjärjestelyjä sekä myös jonkin verran ihmisten kulutustottumusten muutoksia. Näiden esteiden ylittäminen johtaisi kuitenkin merkittäviin hyötyihin, tutkijat korostavat.
”Meidän pitää muuttaa ruokajärjestelmää esimerkiksi niin, että teollisuudenalat ja viljelijät, joiden tuotannossa syntyy sivutuotteita, löytävät niitä tarvitsevat karjan- ja kalankasvattajat. Osa sivutuotteista vaatisi myös jalostusta ennen kuin ne voidaan antaa tuotantoeläimille”, Sandström sanoo.
Muutos ei myöskään ole välttämättä niin radikaali kuin miltä se aluksi vaikuttaa.
”Tutkimuksessamme analysoituja sivuvirtoja ja tapoja hyödyntää viljakasvien tähteitä käytetään jo monin paikoin eri mittakaavoissa. Näin ollen koko järjestelmää ei tarvitse keksiä uudelleen alusta alkaen. Meidän pitää vain muokata nykyistä ruokajärjestelmää ja kasvattaa hyväksi havaittujen toimintatapojen mittakaavaa,” Kummu toteaa.
Linkki julkaisuun (toimii embargon poistumisen jälkeen) https://www.nature.com/articles/s43016-022-00589-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Vilma Sandström
puh. 040 777 8412
vilma.sandström@aalto.fi
Professori Matti Kummu
puh. -050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme