Helsingin yliopisto

EMBARGO 20.10.2017 klo 21.30 Nyhtökauran kehittäneestä Reetta Kivelästä Helsingin yliopiston Vuoden Alumni

Jaa

Nyhtökauran kehittäjä Reetta Kivelä sanoo innovaatioita syntyvän, kun asioita katsoo monista näkökulmista – kuten työssäkäyvän kasvissyöjä-äidin näkökulmasta.

Helsingin yliopiston alumniyhdistys on valinnut Vuoden Alumniksi 2018 nyhtökauran kehittäjän Reetta Kivelän.

Kivelä on toinen nyhtökauran kehittäneen Gold&Green Foods -startup-yhtiön perustajista ja sen teknologiajohtaja. Hän aloitti nyhtökauran kehittelyn vuonna 2014 kotikeittiössään. 

– Nyhtökauran ideaan oli helppo sukeltaa sisään, kun minulla oli omat kokemukseni työssäkäyvänä kasvissyöjä-äitinä. Ei ollut aikaa liottaa linssejä.

Vuoden Alumni on Helsingin yliopiston myönteinen lähettiläs. Tehtävään valitaan vuosittain henkilö, joka on toiminnallaan tukenut Helsingin yliopiston periaatteita, akateemisen koulutuksen arvostusta ja nostanut akateemista Helsingin henkeä.

Elintarviketiede käytännönläheistä

Kivelä aloitti kemian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1996 ja vaihtoi vuonna 1998 pääaineekseen elintarvikekemiaan. Maisteriksi hän valmistui vuonna 2003.

Elintarvikekemiaa hän kiittelee käytännönläheisyydestä. Opiskeluiden edessä Kivelä hahmotti, mitä elintarviketiede kokonaisuutena tarkoittaa ja miten opiskeltavat asiat kytkeytyvät toisiinsa.

– Pystyin pitämään tietyn kokonaisuuden mielessäni ja helposti lisäämään siihen palasia. Sitä kokemusta olen sen jälkeen kantanut mukanani.

Kivelä suoritti jatko-opinnot vuosina 2007–2011 Helsingin yliopiston viljateknologian tutkimusryhmässä. Hänen väitöskirjansa valittiin vuonna 2011 Helsingin yliopiston soveltavien biotieteiden vuoden väitöskirjaksi. Kivelä oli ensimmäisenä maailmassa löytänyt hapettumismekanismista syyn siihen, miksi kauran beetaglukaani usein pilkkoutuu säilytyksessä.

Innovointia ja mentorointia

Vuoden Alumnina Kivelä aikoo puhua ainakin innovoinnista. Siinä on hänen mielestään tärkeintä asettaa tavoitteita etappi kerrallaan.

– Innovaatioita kuitenkin syntyy kunnolla vasta, kun erilaiset ihmiset katsovat maailmaa eri näkökulmista.

Kivelä on jo vuosia ollut Alumniyhdistyksen eli yli 7 000 aktiivisen Helsingin yliopiston alumnin yhteisön jäsen. Alumnitoiminnassa Kivelä pitää keskeisenä mentorointia.

– Minua on aikoinaan mentoroitu, ja toivoisin että pääsisin itsekin mentoroimaan. Näin muut voisivat hyödyntää minun kokemuksiani tulevaisuudessa ja tehdä maailmaa paremmaksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopiston alumniyhdistys, toiminnanjohtaja Pia Österman, pia.osterman@helsinki.fi, puh. 050 581 7517

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme