EMBARGO 20.10.2017 klo 21.30 Nyhtökauran kehittäneestä Reetta Kivelästä Helsingin yliopiston Vuoden Alumni
Nyhtökauran kehittäjä Reetta Kivelä sanoo innovaatioita syntyvän, kun asioita katsoo monista näkökulmista – kuten työssäkäyvän kasvissyöjä-äidin näkökulmasta.
Helsingin yliopiston alumniyhdistys on valinnut Vuoden Alumniksi 2018 nyhtökauran kehittäjän Reetta Kivelän.
Kivelä on toinen nyhtökauran kehittäneen Gold&Green Foods -startup-yhtiön perustajista ja sen teknologiajohtaja. Hän aloitti nyhtökauran kehittelyn vuonna 2014 kotikeittiössään.
– Nyhtökauran ideaan oli helppo sukeltaa sisään, kun minulla oli omat kokemukseni työssäkäyvänä kasvissyöjä-äitinä. Ei ollut aikaa liottaa linssejä.
Vuoden Alumni on Helsingin yliopiston myönteinen lähettiläs. Tehtävään valitaan vuosittain henkilö, joka on toiminnallaan tukenut Helsingin yliopiston periaatteita, akateemisen koulutuksen arvostusta ja nostanut akateemista Helsingin henkeä.
Elintarviketiede käytännönläheistä
Kivelä aloitti kemian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1996 ja vaihtoi vuonna 1998 pääaineekseen elintarvikekemiaan. Maisteriksi hän valmistui vuonna 2003.
Elintarvikekemiaa hän kiittelee käytännönläheisyydestä. Opiskeluiden edessä Kivelä hahmotti, mitä elintarviketiede kokonaisuutena tarkoittaa ja miten opiskeltavat asiat kytkeytyvät toisiinsa.
– Pystyin pitämään tietyn kokonaisuuden mielessäni ja helposti lisäämään siihen palasia. Sitä kokemusta olen sen jälkeen kantanut mukanani.
Kivelä suoritti jatko-opinnot vuosina 2007–2011 Helsingin yliopiston viljateknologian tutkimusryhmässä. Hänen väitöskirjansa valittiin vuonna 2011 Helsingin yliopiston soveltavien biotieteiden vuoden väitöskirjaksi. Kivelä oli ensimmäisenä maailmassa löytänyt hapettumismekanismista syyn siihen, miksi kauran beetaglukaani usein pilkkoutuu säilytyksessä.
Innovointia ja mentorointia
Vuoden Alumnina Kivelä aikoo puhua ainakin innovoinnista. Siinä on hänen mielestään tärkeintä asettaa tavoitteita etappi kerrallaan.
– Innovaatioita kuitenkin syntyy kunnolla vasta, kun erilaiset ihmiset katsovat maailmaa eri näkökulmista.
Kivelä on jo vuosia ollut Alumniyhdistyksen eli yli 7 000 aktiivisen Helsingin yliopiston alumnin yhteisön jäsen. Alumnitoiminnassa Kivelä pitää keskeisenä mentorointia.
– Minua on aikoinaan mentoroitu, ja toivoisin että pääsisin itsekin mentoroimaan. Näin muut voisivat hyödyntää minun kokemuksiani tulevaisuudessa ja tehdä maailmaa paremmaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston alumniyhdistys, toiminnanjohtaja Pia Österman, pia.osterman@helsinki.fi, puh. 050 581 7517
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Koivuallergian siedätyshoito normalisoi nenän geeni-ilmentymiä ja mikrobistoa18.2.2019 13:20:00 | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan koivuallergian siedätyshoito muokkaa nenän limakalvon pintakerroksen geeni-ilmentymistä ja mikrobiston monimuotoisuutta samanlaiseksi kuin terveillä verrokeilla.
Helsingin yliopiston tutkija kehitti fosfolipidien transitiolämpötilan määrittämiseen uuden menetelmän14.2.2019 10:55:06 | Tiedote
Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori Susanne Wiedmerin tutkimusryhmän fosfolipidien transitiolämpötiloja käsittelevä artikkeli julkaistiin vuoden 2018 lopulla Nature-lehden arvostetussa Scientific Reports -julkaisussa.
Suomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaa12.2.2019 10:45:06 | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia.
Teologia.fi: Taloudesta pitää puhua ihmisen kokoisella otteella11.2.2019 16:35:29 | Tiedote
Suomalaista yliopistoteologiaa esittelevän Teologia.fi-verkkojulkaisun uudessa numerossa käsitellään taloutta, työelämää ja ihmisen asemaa siinä.
Kutsu: Solving global challenges with science 20.2. Tiedekulmassa11.2.2019 11:41:49 | Kutsu
Korkeatasoinen perustutkimus on tieteen ja soveltavan tutkimuksen perusta ja avain ihmiskunnan kestävään hyvinvointiin.
Immuunisolujen somaattiset mutaatiot yhteydessä autoimmuunisairauksien kehittymiseen?11.2.2019 08:00:00 | Tiedote
Nivelreumaa ja immuunipuutosta sairastavien potilaiden immuunisoluissa esiintyy yleisesti somaattisia mutaatioita, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme