Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

//Embargo 3.12.2020 klo 17:00 // Euroopan lintuatlas kertoo linnuston muuttuneen 30 vuoden aikana

Jaa

Euroopan linnustonseuranta julkaisee tänään Euroopan toisen pesimälintuatlaksen. Euroopassa pesii lähes 600 lintulajia. Edellisestä selvityksestä on ehtinyt kulua 30 vuotta, ja Euroopan linnusto on tänä aikana muuttunut huomattavasti.

Sininärhen levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Sininärhen levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa. Kuva: Aleksi Lehikoinen

Vuosina 2013–2017 tehdyissä Euroopan laajuisissa kartoituksissa todettiin Azorien saariryhmältä Uralille ja Huippuvuorilta Kaukasukselle ulottuvalla alueella pesivän yhteensä 596 lintulajia, joista 57 on ihmisen alueelle tuomia vieraslajeja. Kartoitukset toivat täysin uutta levinneisyystietoa etenkin Euroopan itäosista, kuten Turkista ja Euroopan puoleiselta Venäjältä.

Verrattuna 1980-luvun tilanteeseen Euroopassa luonnonvaraisena pesivistä lajeista noin joka kolmannen levinneisyysalue laajeni ja joka neljännen supistui. Erityisen hyvin olivat menestyneet lajit, joiden suojeluun on panostettu kansainvälisesti.

– Merikotka ja monet muut petolinnut ovat elpyneet suojelun ansiosta, ja monet kosteikkojen linnut, kuten kaulushaikara ja avosetti, ovat laajentaneet levinneisyyttään niiden elinympäristöjen turvaamisen myötä, kertoo atlasta vetäneeseen ryhmään kuuluva Petr Voříšek Tšekin ornitologisesta instituutista.

Atlas paljastaa kuitenkin myös monien lajien huolestuttavan vähenemisen. Esimerkiksi isotrapin, sininärhen ja Suomessa jo äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa.

– Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla pesivien lintulajien määrä on kasvanut ilmaston lämmetessä. Sen sijaan etenkin maatalousympäristön lajit ovat kärsineet Välimeren alueella sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Maankäytön muutokset, kuten tehostunut maatalous, ja ilmastonmuutos ovatkin todennäköisimpiä syitä lajien levinneisyysmuutoksiin, kertoo atlastyössä mukana ollut intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Lintulajien levinneisyys on 30 vuodessa siirtynyt pohjoiseen noin kilometrin vuosivauhtia, mikä kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lintukantoihin. Useiden lajien levinneisyyden pohjoisreuna on siirtynyt kohti pohjoista ja ulottunut muun muassa Pohjoismaihin. Alppiniittyjen, tundran, soiden ja nummien lajit ovat puolestaan vähentyneet.

Euroopan lintuatlas on yksi suurimpia luonnon monimuotoisuutta selvittäneitä kansalaistiedehankkeita. Siihen osallistui noin 120 000 lintuharrastajaa pääosin vapaaehtoistyönä. Tuhannet suomalaiset lintuharrastajat ovat tuottaneet hankkeeseen arvokasta lintutietoa paitsi ilmoittamalla havaintonsa kansallisiin lintuatlaskartoituksiin ja Tiira-lintutietopalveluun myös tekemällä kartoituksia Venäjällä.

– Euroopan lintuatlas ei olisi ollut mahdollinen ilman laajaa yhteistyöverkostoa eri puolilla Eurooppaa, kiittelee atlastoimikunnan puheenjohtajana toiminut Verena Keller Sveitsin ornitologisesta instituutista.

Euroopan lintuatlas julkaistaan nyt kirjana. Tietoja lintujen esiintymisestä ja levinneisyyden muutoksista Euroopassa tullaan hyödyntämään tutkimuksessa ja suojelutyössä vielä pitkään.

Torstaina 3.12.2020 klo 11.00 -18.30

Euroopan toinen lintuatlas pähkinänkuoressa

  • 596 pesivää lintulajia
  • 10 vuotta työtä
  • 120 000 havainnoijan panostus
  • 48 osallistunutta maata
  • 5 vuotta kenttätyötä
  • 5 110 kartoitettua 50 x 50 kilometrin ruutua lintujen pesimätilanteesta
  • 11 075 000 kartoitettua neliökilometriä

Atlaskirja sisältää

  • 556 laajempaa lajikatsausta
  • 69 lyhyttä lajikatsausta liitteissä
  • 689 karttaa lajien runsauksista ja levinneisyyksistä 50 x 50 kilometrin ruuduissa
  • 222 mallinnettua karttaa 10 kilometrin tarkkuudella
  • 446 karttaa muutoksista lajien levinneisyydessä
  • 568 lajikohtaista maalausta tai piirrosta 46 taiteilijalta
  • 348 lajien asiantuntijaa lajitekstien kirjoittajina
  • 960 sivua tietoa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 045 137 5732.

Tero Toivanen, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, puh. 010 406 6203

Verena Keller, Swiss Ornithological Institute, verena.keller@vogelwarte.ch, +41 79 5781314, Sempach, Switzerland (saksa, englanti, ranska)

Petr Voříšek, Czech Society for Ornithology, euromonitoring@birdlife.cz, +420774502804, Prague, Czechia (tsekki, englanti)

Kuvat

Sininärhen levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Sininärhen levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa. Kuva: Aleksi Lehikoinen
Lataa
Avosetti. Kuvaaja: Petri Vainio.
Avosetti. Kuvaaja: Petri Vainio.
Lataa
Kaulushaikara. Kuvaaja: Ari Nordström.
Kaulushaikara. Kuvaaja: Ari Nordström.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 5195

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme