//Embargo 3.12.2020 klo 17:00 // Euroopan lintuatlas kertoo linnuston muuttuneen 30 vuoden aikana
Vuosina 2013–2017 tehdyissä Euroopan laajuisissa kartoituksissa todettiin Azorien saariryhmältä Uralille ja Huippuvuorilta Kaukasukselle ulottuvalla alueella pesivän yhteensä 596 lintulajia, joista 57 on ihmisen alueelle tuomia vieraslajeja. Kartoitukset toivat täysin uutta levinneisyystietoa etenkin Euroopan itäosista, kuten Turkista ja Euroopan puoleiselta Venäjältä.
Verrattuna 1980-luvun tilanteeseen Euroopassa luonnonvaraisena pesivistä lajeista noin joka kolmannen levinneisyysalue laajeni ja joka neljännen supistui. Erityisen hyvin olivat menestyneet lajit, joiden suojeluun on panostettu kansainvälisesti.
– Merikotka ja monet muut petolinnut ovat elpyneet suojelun ansiosta, ja monet kosteikkojen linnut, kuten kaulushaikara ja avosetti, ovat laajentaneet levinneisyyttään niiden elinympäristöjen turvaamisen myötä, kertoo atlasta vetäneeseen ryhmään kuuluva Petr Voříšek Tšekin ornitologisesta instituutista.
Atlas paljastaa kuitenkin myös monien lajien huolestuttavan vähenemisen. Esimerkiksi isotrapin, sininärhen ja Suomessa jo äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun levinneisyysalue on pienentynyt Euroopassa.
– Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla pesivien lintulajien määrä on kasvanut ilmaston lämmetessä. Sen sijaan etenkin maatalousympäristön lajit ovat kärsineet Välimeren alueella sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Maankäytön muutokset, kuten tehostunut maatalous, ja ilmastonmuutos ovatkin todennäköisimpiä syitä lajien levinneisyysmuutoksiin, kertoo atlastyössä mukana ollut intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Lintulajien levinneisyys on 30 vuodessa siirtynyt pohjoiseen noin kilometrin vuosivauhtia, mikä kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lintukantoihin. Useiden lajien levinneisyyden pohjoisreuna on siirtynyt kohti pohjoista ja ulottunut muun muassa Pohjoismaihin. Alppiniittyjen, tundran, soiden ja nummien lajit ovat puolestaan vähentyneet.
Euroopan lintuatlas on yksi suurimpia luonnon monimuotoisuutta selvittäneitä kansalaistiedehankkeita. Siihen osallistui noin 120 000 lintuharrastajaa pääosin vapaaehtoistyönä. Tuhannet suomalaiset lintuharrastajat ovat tuottaneet hankkeeseen arvokasta lintutietoa paitsi ilmoittamalla havaintonsa kansallisiin lintuatlaskartoituksiin ja Tiira-lintutietopalveluun myös tekemällä kartoituksia Venäjällä.
– Euroopan lintuatlas ei olisi ollut mahdollinen ilman laajaa yhteistyöverkostoa eri puolilla Eurooppaa, kiittelee atlastoimikunnan puheenjohtajana toiminut Verena Keller Sveitsin ornitologisesta instituutista.
Euroopan lintuatlas julkaistaan nyt kirjana. Tietoja lintujen esiintymisestä ja levinneisyyden muutoksista Euroopassa tullaan hyödyntämään tutkimuksessa ja suojelutyössä vielä pitkään.
Torstaina 3.12.2020 klo 11.00 -18.30
Euroopan toinen lintuatlas pähkinänkuoressa
- 596 pesivää lintulajia
- 10 vuotta työtä
- 120 000 havainnoijan panostus
- 48 osallistunutta maata
- 5 vuotta kenttätyötä
- 5 110 kartoitettua 50 x 50 kilometrin ruutua lintujen pesimätilanteesta
- 11 075 000 kartoitettua neliökilometriä
Atlaskirja sisältää
- 556 laajempaa lajikatsausta
- 69 lyhyttä lajikatsausta liitteissä
- 689 karttaa lajien runsauksista ja levinneisyyksistä 50 x 50 kilometrin ruuduissa
- 222 mallinnettua karttaa 10 kilometrin tarkkuudella
- 446 karttaa muutoksista lajien levinneisyydessä
- 568 lajikohtaista maalausta tai piirrosta 46 taiteilijalta
- 348 lajien asiantuntijaa lajitekstien kirjoittajina
- 960 sivua tietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 045 137 5732.
Tero Toivanen, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, puh. 010 406 6203
Verena Keller, Swiss Ornithological Institute, verena.keller@vogelwarte.ch, +41 79 5781314, Sempach, Switzerland (saksa, englanti, ranska)
Petr Voříšek, Czech Society for Ornithology, euromonitoring@birdlife.cz, +420774502804, Prague, Czechia (tsekki, englanti)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 5195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme