Tampereen yliopisto

Emma Raitoharju on Vuoden dosentti Tampereella

Jaa

Tampereen dosenttiyhdistys valitsi Vuoden dosentiksi nuoren nousevan tähden, eli 35-vuotiaan molekulaarisen kliinisen kemian dosentin Emma Raitoharjun. Raitoharju on erikoistunut epidemiologiseen epigeneettiseen tutkimukseen. Hänen pääasiallinen projektinsa on tällä hetkellä ”Lyhyiden proteiinia koodaamattomien RNA:iden yhteys elintapasairauksiin”.

Raitoharju työskentelee akatemiatutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Raitoharju on tehnyt laajaa kansainvälistä yhteistyötä alansa eri tutkijoiden kanssa. Palkinnon perusteluissa häntä kiitellään ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä epigeneettisestä tutkimuksesta. Raitoharjua pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, miten nuori tutkija voi menestyä vaikealla ja vaativalla tutkijan uralla.

Raitoharju on työskennellyt vuodesta 2008 Tampereen yliopiston kliinisen kemian tutkimusryhmässä, jossa hän on tehnyt opinnäytteensä pro gradusta väitöskirjaan saakka. Tutkimusuransa alussa hän tutki genetiikan yhteyttä valtimokovettumatautiin sekä yksilön riskiin saada sydänkohtaus. Tästä tutkimuskohteesta hän siirtyi transkriptomiikan kautta tutkimaan erilaisten epigeneettisten profiilien yhteyttä kardiometabolisiin sairauksiin.

Raitoharju on kiinnostunut erityisesti proteiinia koodaamattomista RNA:ista sekä niiden ilmentymisen säätelystä DNA-metylaation kautta. Suuremmista tutkimuskysymyksistä hän haluaisi päästä ratkomaan DOHaD (Develomental Origins of Health and Disease) hypoteesin ja hankittujen ominaisuuksien periytyvyyttä mahdollistavia mekanismeja.

Raitoharju kertoo lähestyvänsä tutkimuskysymyksiä epidemiologisesta näkökulmasta ja työskentelevänsä potilas- ja seuranta-aineistojen parissa. Viime vuosina LASERI (The Young Finns Study) tutkimusaineisto on mahdollistanut suuren osan hänen tutkimuksistaan.

– Tutkimukseni on nykyisin pääosin laskennallista, vaikka minulla onkin vahva molekyylibiologinen tausta, Raitoharju kertoo.

Raitoharju on saanut viime vuosina kolme Suomen Akatemian rahoitusta: tutkijatohtori 2015, akatemiaprojekti 2020 ja akatemiatutkijan rahoitus 2021. Raitoharju on ollut tuottoisa julkaisija. Hänellä on yli 50 alkuperäisjulkaisua, jotka ovat ilmestyneet korkeatasoisissa tiedelehdissä kuten Nature Genetics, Am J Hum Genet, Circulation, Molecular Psychiatry. Osaan julkaisuista on viitattu jopa yli 400 kertaa.

Dosenttipalkinto luovutetaan 9.9.2021 pidettävässä tilaisuudessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Emma Raitoharju
050 318 7676
emma.raitoharju@tuni.fi

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme