”En unohda tätä keskustelua koskaan” – Kriisipuhelimelle on iso tarve joulunakin
Tarvetta avulle on joka päivä ympäri vuorokauden. Joulu ei ole kaikille vain tervetullut tauko ja iloinen perhejuhla. Joulun lähestymiseen liittyy myös vaikeita tai ahdistavia asioita, joista soitetaan Kriisipuhelimeen.
- Soittajat kertovat Kriisipuhelimessa jouluun liittyvistä suorituspaineista. Joulua aletaan stressata jo viikkoja aiemmin – murehditaan järjestelyitä, lahjojen hankintaa ja sosiaalisia paineita. Myös yksinäisyys tulee esiin esimerkiksi silloin, jos soittaja on jäänyt hiljattain leskeksi ja tuleva joulu tuntuu ahdistavalta ilman puolisoa, avaa Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Kriisipuhelimeen soittaneiden puheissa kuulee myös mielenterveys- ja muiden sote-palveluiden haastavan tilanteen. Soittajat kertovat, että päivystäjä on ensimmäinen ihminen, jolle he ovat voineet kertoa ongelmistaan. Kriisipuhelimeen otetaan yhteyttä usein myös silloin kun soittajan seuraava tapaaminen hoitavan tahon luona on vasta viikkojen päässä.
Yksikin keskustelu voi auttaa
Lähes kaikki soittajat kokevat saaneensa Kriisipuhelimeen soittamisesta apua. Puhelun lopuksi kiittävää palautetta antaa 98 prosenttia soittajista. Niistä keskusteluissa, joissa päivystäjä arvioi keskustelun olleen soittajalle erityisen hyödyllinen, 28 % soittajista kertoo tulleensa kohdatuksi ja olonsa helpottuneen ja 15 % kertoo rauhoittuneensa. Yli 10 % soittajista sanoo ryhtyvänsä toimenpiteisiin tilanteensa ratkaisemiseksi. Monet myös saavat lohdutusta suruun ja uusia näkökulmia tilanteeseensa.
Osa Kriisipuhelimeen soittavista on ollut itsetuhoisia, mutta puhelu on saanut toisiin ajatuksiin. Vuoden 2022 aikana 1930 soittajaa on puhelun lopuksi sanonut, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa.
- Soittajat kertovat esimerkiksi, että pelkkä kontakti on helpottanut pelkotilaa. He saavat voimia ja toivoa. Jotkut kertovat puhelun pelastaneen soittajan itsensä tai jonkun toisen ihmisen hengen. Monet kertovat, että puhelun jälkeen pystyvät hengittämään ja rauhoittumaan. Eräs totesi: ”En unohda tätä keskustelua koskaan”, Winter kertoo.
MIELI ry:n Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää läpi joulunpyhien ympäri vuorokauden.
Solmussa-chat on avoinna klo 15–19 maanantaista torstaihin. Kriisipuhelin palvelee joulun aikaan arkipäivisin myös ruotsiksi, arabiaksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Linjat ovat auki normaalien aikataulujensa mukaisesti.
Lisätietoja Kriisipuhelimesta ja aukioloajat löytyvät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
MIELI Suomen Mielenterveys ry:
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter, p. 040 587 5197, susanna.winter@mieli.fi (tavoitettavissa 19.-21.12. ja 23.12.)
Kriisityöntekijä Juha Turpeinen, juha.turpeinen@mieli.fi (24.12. klo 15-21)
Lisätietoja ja haastattelut ruotsiksi:
MIELI Psykisk hälsa Österbotten rf, direktör Anne Salovaara-Kero, tfn 044 0602660, anne.salovaara-kero@pohjanmaankriisikeskus.fi
MIELI ry:n viestintä:
Viestintäpäällikkö Kirsi Maunula, p. 041 543 8286, kirsi.maunula@mieli.fi
Viestintäasiantuntija Ellen Tuomaala, p. 050 590 2052, ellen.tuomaala@mieli.fi
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme