Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Enemmistö kannattaa rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin

Jaa

Suomalaisista aiempaa suurempi osa kannattaa rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa ehdotusta erillisistä pelisaleista kannattaa reilu puolet (52 %) vastaajista; vastustajia oli runsas viidennes (22 %). Vuonna 2015 ehdotusta kannatti 37 prosenttia vastaajista.

THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein tehdyllä väestötutkimuksella.

Myös pakolliseen tunnistautumiseen rahapeliautomaateilla suhtauduttiin vuoden 2019 tutkimuksessa myönteisesti: 66 prosenttia vastaajista kannatti ja 15 prosenttia vastusti pakollista tunnistautumista rahapeliautomaateilla pelattaessa.

Pakollisella tunnistautumisella pyritään estämään alaikäisten pelaaminen. Lisäksi pelaajakohtaisten pelirajoitusten ja -estojen hyödyntäminen edellyttää tunnistautumista. Arpajaislain mukaan tunnistautuminen tulee pakolliseksi kauppojen, kioskien, kahviloiden ja huoltoasemien ym. rahapeliautomaateilla viimeistään 1.1.2022.

THL:n erikoistutkija Anne Salosen mukaan erityisesti nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen oli muuttunut: ”Samalla, kun he pelaavat vähemmän, he suhtautuvat aiempaa myönteisemmin rahapeliautomaattien sijoittamiseen erikseen ja pakolliseen tunnistautumiseen.”

Suhtautuminen rahapelaamiseen aiempaa kielteisempää

Suomalaisten suhtautuminen rahapelien pelaamiseen on muuttunut tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan hieman kielteisemmäksi vuoden 2015 jälkeen.

Vuonna 2019 enemmistö tutkimuksen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa (91 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia (71 %) ja että pelaaminen on vaaraksi perhe-elämälle (61 %). Toisaalta enemmistö oli myös sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä milloin haluavat (61 %), eikä pelaamista ole syytä kieltää (79 %).

Vuonna 2019 suomalaisten suhtautuminen rahapelaamiseen oli lievästi kielteistä (keskiarvo 22,5), kun vuonna 2015 se oli lievästi myönteistä (keskiarvo 24,3). Suhtautumista rahapelaamiseen tarkasteltiin Attitudes Towards Gambling Scale -mittarilla (ATGS-8). Sen kahdeksan kysymyksen yhteispisteiden perusteella kielteisen ja myönteisen suhtautumisen raja-arvo on 24.

Yksinoikeusjärjestelmällä on vahva tuki

Tutkimuksen mukaan rahapelien yksinoikeusjärjestelmän kannatus on vankka: vuonna 2019 vastaajista 72 prosenttia piti yksinoikeusjärjestelmää hyvänä tapana rajoittaa rahapeleistä koituvia haittoja; joka viides (21 %) oli päinvastaista mieltä. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus oli vahvimmillaan vuonna 2015 (77 %), jonka jälkeen kannatus on laskenut vuoden 2007 tasolle (71 %). Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon Manner-Suomessa.

”Haittojen ehkäisy ja vähentäminen ovat yksinoikeusjärjestelmän keskeinen oikeutus Euroopan unionissa. Yksinoikeusjärjestelmän vahvistaminen on kirjattu Marinin hallituksen ohjelmaan”, muistuttaa Anne Salonen.

Manner-Suomen ulkopuolisen pelaamisen estojen vastustajia on kannattajia enemmän

Ulkomaisten peliyhtiöiden toiminnan estäminen Manner-Suomessa on ollut esillä yhtenä keinona tehostaa rahapelihaittojen ehkäisyä. Suhtautumista estämiseen kysyttiin vuoden 2019 tutkimuksessa, jossa sitä kannatti 29 prosenttia ja vastusti 36 prosenttia vastaajista. Käytännössä estäminen voisi tarkoittaa Manner-Suomen ulkopuolisten rahapelisivustojen blokeerausta ja maksuliikenteen estämistä. Näitä toimia ei ole otettu Suomessa käyttöön. Mahdolliseen maksuliikenteen estämiseen ottaa kantaa arpajaislain uudistusta parhaillaan valmisteleva työryhmä.

THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta. STM rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §).

THL julkaisee nyt rahapelaamisen asenteita ja mielipiteitä koskevat päätulokset. Rahapelaamista ja peliongelmia koskevat tulokset THL julkaisi 21.4.2020.

Lähde:

Anne Salonen, Heli Hagfors. Rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet - Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Tilastoraportti 24/2020.

Tulosdiat rahapelaamista koskevista asenteista ja mielipiteistä

Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimus 

Lisätietoja:

Anne Salonen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mari Pajula
erityisasiantuntija
STM
puh. 029 516 3040
etunimi.sukunimi@stm.fi

Aikaisemmin aiheesta:

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin. Tiedote 21.4.2020, THL. 

Anne Salonen, Susanna Raisamo. Suomalaisten rahapelaaminen 2015. THL, Raportti 16/2015.

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Laivoilla useita altistustilanteita – hakeudu matalalla kynnyksellä testiin, jos oireita6.7.2020 14:09:41 EESTTiedote

Terveysviranomaisten tiedossa on nyt useita tapauksia, joissa henkilö on matkustanut risteilylaivalla ja matkan jälkeen hänellä on todettu koronatartunta. Pääsääntöisesti näissä tapauksissa henkilöt ovat itse välttäneet laivalla liikkumista ja ihmisjoukkoja, joten heidän lähikontaktinsa ovat jääneet vähäisiksi tai altistuneet on ollut mahdollista tunnistaa, tavoittaa ja asettaa karanteeniin. Näissä tapauksissa muiden kuin lähikontaktien riski sairastumiseen on pieni. Kuitenkin Silja Europan Tallinnan risteilyllä 30.6.–1.7. lieväoireinen henkilö on pidempiä aikoja oleskellut laivan yleisissä tiloissa ja näin muut matkustajat ovat saattaneet altistua taudille. Silja Europan risteily lähti Helsingistä tiistaina 30.6. klo 18.30. Paluumatkalle laiva lähti Tallinnasta keskiviikkona 1.7. klo 12.30. Mikäli olet matkustanut kyseisillä laivavuoroilla, kehotamme tarkkailemaan mahdollisia koronaviruksen oireita, joita ovat esimerkiksi kuume ja/tai yskä ja/tai hengenahdistus. Mikäli lieviäkin oirei

Asiointiliikenne rajan yli lisää tartuntariskiä länsirajalla – hakeudu koronatestiin matalalla kynnyksellä30.6.2020 14:38:32 EESTTiedote

Pohjois-Ruotsissa todetut koronatartunnat ovat aiheuttaneet huolta tartuntaketjujen leviämisestä myös Suomen puolelle. Esimerkiksi Jällivaaran alueella käy töissä vajaa 3 000 suomalaista. Rajan yli suuntautuvan työmatka- ja asiointiliikenteen mukana tulevat koronatartunnat ovat mahdollisia myös Suomessa. ”Koronavirustartuntojen nopea toteaminen on tärkeää, jotta mahdolliset tartunnat voidaan tunnistaa ja tauti ei pääse leviämään. Jokaisen, jolla on vähänkään koronatartuntaan sopivia oireita, kannattaa hakeutua testiin erittäin matalalla kynnyksellä”, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Koronatartuntaan liittyviä oireita voivat olla esimerkiksi kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. ”Testiin hakeutumisen lisäksi on tärkeää pitää huolta hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä riittävistä turvaväleistä”, Puumalainen muistuttaa. On erittäin tärkeää, että kaikki Ruotsin puolella työskentelevät noudattavat hygieniaohjeita ja välttävät turhia

Rakennustyömailla todettu useita tautirypäitä Suomessa – koronaepidemian torjuntaa tehostettava työmailla30.6.2020 13:51:45 EESTTiedote

Suomessa rakennustyömailla on todettu useita tautirypäitä. Koska rakennustyömailla työskentelee monista maista lähtöisin olevia työntekijöitä, jotka usein majoittuvat ahtaasti ja liikkuvat työmaalta toiselle, on koronaepidemian torjuntaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Tartuntojen torjunta rakennustyömailla tapahtuu samalla tavalla kuin muuallakin yhteiskunnassa. Lähtökohtana on, että sairaana ei saa tulla työpaikalle. Työnantajan on syytä päivittää työmaan vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronatilanne huomioiden sekä ohjeistaa työntekijöitä. Lähikontaktien minimoiminen, käsihygienia, työvälineiden ja sosiaalitilojen puhdistus, työmaan siisteys ja riskiarvioon perustuva henkilökohtaisen suojainten käyttö sekä mahdollisen yhteismajoituksen siisteys ja hygieniajärjestelyt torjuvat taudin leviämistä. Omaehtoisessa karanteenissa minimoitava lähikontaktit Omaehtoista karanteenia on syytä noudattaa, mikäli työntekijä tulee Suomeen ulkomailta. Vain Baltian maista, Norjasta, Tanskast

Majoriteten understöder placering av penningautomater i separata spelsalar24.6.2020 08:22:50 EESTTiedote

En större del av finländarna än tidigare stöder placering av penningautomater i separata spelsalar, enligt en undersökning från Institutet för hälsa och välfärd (THL). I undersökningen som gjordes 2019 understödde lite över hälften av respondenterna (52 %) en placering av penningautomater i separata spelsalar och cirka en femtedel (22 %) motsatte sig det. År 2015 understödde 37 procent av respondenterna förslaget.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme