Energian kokonaiskulutus kasvoi 2021 – yhä suurempi osa kulutuksesta katettiin uusiutuvalla energialla
Energian kokonaiskulutus kääntyi vuonna 2021 jälleen kasvuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaiskulutus kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta.
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Ville Maljasen mukaan kasvua selittää paitsi edellisvuotta kylmempi sää myös taloudellisen toiminnan lisääntyminen koronataantuman jälkeen.
”Vuonna 2020 kokonaiskulutus vastaavasti laski kuusi prosenttia edeltävästä vuodesta. Nyt kulutuksessa palattiin suurin piirtein samalle tasolle kuin vuosina 2016–2019.”
Kokonaiskulutuksen kasvusta huolimatta energian tuotannon hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet, sillä yhä suurempi osa kulutuksesta katettiin uusiutuvalla energialla.
”Siirtymä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä uusiutuviin energialähteisiin jatkui myös vuonna 2021. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus pieneni prosentin”, Maljanen kertoo.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 42 prosenttia. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus oli 34 prosenttia.
”Jo toista vuotta peräkkäin uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteensä.”
Energialähteistä määrällisesti eniten kasvoi puupolttoaineiden kulutus, joka selittää energian kokonaiskulutuksen kasvusta yli puolet. Myös hiilen ja sähkön nettotuonnin kulutus kasvoi selvästi.
Energian kokonaiskulutuksen tavoin myös sähkön kulutus kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Sähkön kotimainen tuotanto lisääntyi neljä prosenttia ja sähkön nettotuonti 18 prosenttia.
”Venäjältä tuodun sähkön määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Venäjän-tuonnilla korvattiin tuontia muista Pohjoismaista”, Maljanen sanoo.
Vuonna 2021 pohjoismaisen sähköpörssin hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla. Venäjän-tuonnin kasvusta huolimatta selvästi eniten sähköä tuotiin Ruotsista. Ruotsin osuus Suomen nettotuonnista oli 84 prosenttia.
Sähkön vienti Viroon jatkui edellisvuoden tapaan ennätyksellisen korkealla tasolla. Viennin kasvua selittää se, että virolainen fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö on kalliimpaa kuin Pohjoismaissa tuotettu sähkö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Maljanen
Yliakturaari
Puh. 029 551 2691
ville.maljanen@tilastokeskus.fi
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maankäyttösektori ensimmäisen kerran päästölähde vuonna 2021 – Suomen kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla25.5.2022 08:13:26 EEST | Tiedote
Maankäyttösektorin (LULUCF) hiilinielu muuttui vuonna 2021 ensimmäisen kerran nettopäästölähteeksi, kertoo Tilastokeskuksen tänään julkaisema kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakko. Maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, eli sen päästöt ovat olleet pienemmät kuin poistumat.
Kutsu webinaariin 7.6.: Tilastovinkkejä toimittajille24.5.2022 10:07:33 EEST | Kutsu
Tervetuloa Tilastokeskuksen kesätoimittajawebinaariin! Tilaisuudessa kuulet uutta tilastotietoa muun muassa liikenteen sähköistymisestä, ennätyskorkeasta inflaatiosta ja lähisuhdeväkivallasta Suomessa. Saat myös vinkkejä siihen, miten voit itse hakea juttuaiheita Tilastokeskuksen tietokannasta ja verkkopalvelusta.
Äänestä suosikkiasi tilasto-olympialaisissa 202220.5.2022 10:23:10 EEST | Tiedote
Tilasto-olympialaiset 2022 -kilpailu on edennyt loppusuoralle. Parhaiten menestyneet koulut ovat tehneet videot, joista pääset nyt äänestämään suosikkiasi. Yleisöäänestyksessä on joukkueita Joroisista, Turusta, Espoosta ja Helsingistä. Nuorten tekemät kahden minuutin videot kertovat mielenkiintoisia tilastotietoja ympäristön tilasta.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen nousu hidastui pääkaupunkiseudulla alkuvuonna20.5.2022 08:02:15 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 3,4 % verrattuna edellisvuoteen ja 0,7 % edellisestä neljänneksestä, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat nousivat ensimmäisen neljänneksen aikana 3,8 % ja pääkaupunkiseudulla 3,1 % verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.
Koronakriisin vaikutuksissa eroja eri puolilla maata: Vantaan työpaikat vähenivät 10 prosentilla 202019.5.2022 08:06:20 EEST | Tiedote
Suomen suurimmista kaupungeista Vantaan työllisyys kärsi ensimmäisestä koronavuodesta selvästi eniten. Vantaalla työpaikkojen määrä väheni 10 prosenttia, kun Oulu selvisi yhden prosentin vähennyksellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme