Vihreän siirtymän toteuttamista varten Suomeen tarvitaan noin 3 100–4 500 insinööriä lisää vuosittain. Tällä hetkellä insinöörejä valmistuu noin 8 300 vuodessa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Lisäksi vihreän siirtymän toteutuminen edellyttää monipuolisiin, eri alojen osaamista yhdistäviin tiimeihin panostamista ja entistä parempaa metataitojen, kuten jatkuvan oppimisen, hallintaa.

Näin kerrotaan Engineers Finlandin teettämässä tutkimusraportissa ”The Effects of the Green Transition to the Employment and Educational Requirements of Engineers Finland”, joka esittelee vihreän siirtymän vaikutuksia insinöörikunnan työelämään ja koulutukseen Suomessa. Raportti julkaistiin UNESCOn Maailman insinööripäivänä 4.3. (World Engineering Day for Sustainable Development).

Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreän siirtymän työllisyys- ja osaamistarvevaikutuksia prosessiteollisuuteen sekä energia- ja rakennussektoreihin. Yhteensä näiden sektorien päästöt ovat noin 72 % Suomen teollisuuden päästöistä.

Energiaremontit ja akkujen tuotanto kaipaavat lisäkäsiä

Vihreän siirtymän työllisyysvaikutuksia insinöörikunnalle tutkittiin arvioimalla teollisuuden vähähiilitiekarttojen ja muiden julkisten aineistojen viitoittamia investointipolkuja.

Raportissa tarkasteltujen sektorien osalta eniten osaajia tullaan tarvitsemaan rakennussektorille, jossa yleistyvät energiaremontit vaativat noin 1 000–1 600 henkilötyövuotta lisää.

Prosessiteollisuuden osalta tarkasteltiin erityisesti vihreän vedyn ja akkujen tuotantoa. Yhteiskunnan sähköistyminen luo kysyntää akuille ja niiden kierrätykselle, mihin tutkimuksen mukaan tarvitaan tulevaisuudessa toiseksi eniten lisää insinööriosaajia, noin 1 000–1 200 henkilötyövuotta. Mediahuomion ja jo tehtyjen investointien valossa yllättävä tulos on, että vihreän vedyn tuotantoon kaivataan vähiten uusia insinöörejä, noin 100–250 henkilötyövuotta. Osaltaan tätä selittää vedyn pitkälti automatisoitu tuotantoprosessi.

Kolmanneksi suurimmat tarpeet lisätyövoimalle olivat energiasektorilla, jossa uusiutuvan energian tuotantoon arvioidaan tarvittavan noin 500–1 000 henkilötyövuotta lisää.

Vihreä siirtymä vaatii taitoa reagoida nopeasti muutoksiin

Tarkastelluilla aloilla monia vihreää siirtymää tukevia taitoja koulutetaan jo nyt laajasti. Teknisen osaamisen lisäksi vihreä siirtymä edellyttää panostamista metataitoihin, kuten jatkuvaan oppimiseen, viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, tiimityöhön ja resilienssiin.

– Vaikka kaiken osaamisen ydin tulee jatkossakin olemaan matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, vihreä siirtymä tulee luomaan entistä kompleksisempia työympäristöjä, joissa pitää pystyä toimimaan yhteistyössä eri alojen osaajien kanssa ja löytämään ratkaisuja erilaisten ajatusmallien pohjalta. Kehityksen vauhti edellyttää myös kykyä omaksua uusia taitoja joustavasti, kuvailee Jussi-Pekka Teini, kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Tekniikan akateemiset TEKistä.

Vihreän siirtymän osaamisen lisäämisessä huolta herättävät tutkintorakenteet.

– Erityisesti rakennusalalla tutkintokoulutukset täyttyvät jo nyt pakollisista kursseista, jolloin tilaa lisäkursseille ei ole. Energiasektorin osalta puolestaan muutoksen vauhti on niin kova, että kaksivuotinen opetussuunnitelmien päivityssykli voi olla liian hidas, sanoo Teini.

Tiekartat eivät yksinään riitä

Raportissa Engineers Finland antaa suosituksia vihreän siirtymän edistämiseksi. Esimerkiksi vihreää siirtymää kuvaavat teollisuuden tiekartat ovat tarpeellisia, mutta vasta ensimmäinen askel matkalla kohti sujuvaa vihreää siirtymää. Engineers Finland kannattaakin laajempaa osaamistarpeiden ja sosiaalisten vaikutusten arviointia.

– Tämä selvitys on keskustelunavaus ja karkea tilannearvio insinöörien osalta. Meidän pääviestimme on, ettei vihreän siirtymän toteutuminen saa jäädä siitä kiinni, ettei meillä ole riittävästi osaajia. Siksi kannatamme työvoima- ja osaamistarpeiden laajempaa kartoitusta, kertoo Engineers Finlandin pääsihteeri Tommi Grönholm.

Insinöörivajeen paikkaamiseksi keskeisintä on edistää insinöörikoulutuksen läpäisyä sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä. Selvityksessä tunnistettu työvoimatarve olisi katettavissa pitkälti näillä toimilla.

Tutkimuksen toteutti Gaia Consulting.