Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Ennakkotiedot kuntien tilinpäätösarvioista 2017: Kuntatalous vahvistui, mutta odotuksista jäätiin

Jaa

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin tilastotietoihin.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
7.2.2018
Julkaistavissa klo 9.30

Ennakkotiedot kuntien tilinpäätösarvioista 2017:
Kuntatalous vahvistui, mutta odotuksista jäätiin   

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin tilastotietoihin.

– Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi.

Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle 100 000 asukkaan kuntia.

– Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295.

Rahoituksellinen tasapaino kunnossa vuonna 2017

Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon.

– Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa.

Kuntien lainakanta laski yli 100 000 ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa.

Kuntatalouden näkymät heikkenevät

Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana.

– Näyttää siltä, että viime vuosi jää poikkeukselliseksi vuodeksi. Kuntien arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee jo tänä vuonna selvästi. Investoinnit kasvavat viidenneksellä, ja tämän johdosta lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta.

– Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Kuntien tulopohjaa ei saa enää heikentää valtion toimenpitein, koska myös maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntien talouteen lähivuosina, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Lisätietojen antajat:

Jari Koskinen, toimitusjohtaja, p. 044 976 4225

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458

Henrik Rainio, johtaja, kuntatalous, p. 050 596 9635

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175

Heikki Pukki, erityisasiantuntija, p. 050 324 3621

Liitteet:

Kuntatalouden muuttujien vuosimuutoksia vuosina 2015-2017 kuntakoon mukaan

Tietoja kuntien taloudesta vuosina 2016-2017 kuntakoon mukaan

Kuntatalouden muuttujien vuosimuutoksia vuosina 2015-2017 maakunnittain

Tietoja kuntien taloudesta vuosina 2016-2017 maakunnittain

Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2016-2017 kuntakohtaisesti

Diapaketti kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarvioista sekä talousarvioista ja - suunnitelmista vuosille 2018-2019

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets förslag till reformministergruppen: Kommunernas finansieringsansvar för utkomststödet bör slopas och ansvaret för arbetsmarknadsstödet halveras25.5.2018 13:45Tiedote

I landskaps- och vårdreformen har man ännu inte tagit ställning till hur finansieringsansvaret för det grundläggande utkomststödet och arbetsmarknadsstödet kommer att fördelas från år 2020 mellan staten, kommunerna och de nya landskapen. Kommunförbundet anser att finansieringsandelen för det grundläggande utkomststödet i sin helhet bör överföras från kommunerna till landskapen när ansvaret för organiseringen och finansieringen av den övriga socialvården överförs, säger Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen.

Kuntaliitto esittää reformiministeriryhmälle: Kuntien rahoitusvastuu poistettava toimeentulotuesta ja rahoitusvastuu työmarkkinatuessa puolitettava25.5.2018 13:36Tiedote

Maakunta- ja sote-uudistuksessa ei toistaiseksi ole tehty päätöstä siitä, miten perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakautuu uudistuksen jälkeen vuodesta 2020 alkaen valtion, kuntien ja uusien maakuntien välillä. Kuntaliitto katsoo, että kuntien nykyisen perustoimeentulotuen rahoitusosuuden tulee siirtyä kokonaisuudessaan vuoden 2020 alusta kunnilta maakuntien vastuulle osana muun sosiaalihuollon järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtymistä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Tjänsterna inom offentlig upphandling samlas i ett bolag24.5.2018 14:07Tiedote

Kompetensen inom offentlig upphandling i Finland samlas i ett enda bolag. Framöver kan statens, kommunernas och de nya landskapens gemensamma upphandlingar skötas på ett och samma ställe. Då kan upphandlingskompetensen utvecklas och inköpsvolymerna sammanslås till större helheter, vilket effektiviserar upphandlingen och ger skattebesparingar. Tack vare arrangemanget kan också enhetligare moderna arbetsformer införas vid offentlig konkurrensutsättning, och det gör det lättare för alla företag, också små, att delta i offentliga anbudsförfaranden.

Julkisten hankintojen palvelut yhteen yhtiöön24.5.2018 13:52Tiedote

Julkisten hankintojen osaamista kootaan Suomessa yhteen yhtiöön. Jatkossa valtion, kuntien ja perustettavien maakuntien yhteishankinnat on mahdollista hoitaa samasta paikasta. Näin saadaan kehitettyä hankintaosaamista ja yhdistettyä ostomäärät suuremmaksi kokonaisuudeksi, mikä tehostaa hankintaa ja säästää veroeuroja. Muutos mahdollistaa myös yhtenäisemmät modernit toimintatavat julkisissa kilpailutuksissa, mikä helpottaa kaikkien yritysten, myös pienten, osallistumista julkisiin tarjouskilpailuihin.

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksen säästötavoitteet ja toteutusaikataulu kaipaavat realismia22.5.2018 10:20Tiedote

Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen peräänkuuluttaa realismia maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. – Esimerkiksi valtiovarainministeriön esittämät arviot teknologiaratkaisujen säästöpotentiaalista osana kustannuskehityksen hillintää kuulostavat ylioptimistisilta. Merkittävät hyödyt eivät tule teknologian käyttöönotolla, vaan toimintamallien muutoksilla pitkällä aikavälillä, Tarja Myllärinen totesi sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivien avaustilaisuudessa Jyväskylässä 22.5.2017.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme