Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Kävelykokouksia ja perheiden kanssa ulkoilua – korona mullisti sosiaalityön asiakkaiden palvelua

Koronaepidemia näkyy sosiaalityön asiakkailla yksinäisyytenä sekä talouden- ja elämänhallinnan ongelmina. Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan eniten sosiaalityöntekijöitä huolettavat tukea tarvitsevat lapsiperheet, nuoret ja ihmiset, joiden elämäntilanteessa on monia ongelmia. Kasvokkaisten tapaamisten estyminen johti siihen, että asiakkaisiin on pidetty yhteyttä tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Lisäksi käyttöön on otettu uusia ratkaisuja ruoka- ja asiointiapuun.

Koronaepidemia vaikeuttaa sosiaalityön asiakkaiden asiointia, kun palveluita keskeytettiin ja siirrettiin esimerkiksi verkkoon. Moni sosiaalityössä asioiva jäi varsin neuvottomana kotiin. Sosiaalityöntekijöiden mukaan asiakkaiden keskeisin ongelma koronaepidemian aikana on yksinäisyys, jonka nosti esiin jopa 45 prosenttia vastaajista. Myös asiakkaiden taloudelliset ja elämänhallinnan ongelmat huolettavat vastaajia.

Jäävätkö korona-ajan uudet tukitoimet pysyviksi?

Sosiaalityössä tilanteeseen reagoitiin tehostamalla kotiin tarjottavaa tukea. Asiakkaille on myös soitettu ja hoidettu heidän asioitaan puhelimitse aiempaa useammin. Säännöllisillä puhelinsoitoilla pystytään tavoittamaan kotona olevia asiakkaita, kun toimistolla tapahtuva asiointi ei ole mahdollista.

Ruoka-avun tarpeen lisääntyessä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat tehneet yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Koteihin viedään esimerkiksi ruokakasseja, lahjakortteja ja askartelutarvikkeita. Ruoka-, apteekki- ja kauppa-apuun liittyviä uusia käytäntöjä syntyi runsaasti.

Pienemmissä kunnissa tutut verkostot ja vapaaehtoiset, kuten läheiset ja naapurit, täydentävät viranomaisten tarjoamaa apua. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto katsoo, että nyt käyttöön otettuja työmenetelmiä voi hyödyntää tulevaisuudessakin.

”Sosiaalityön työmenetelmiä on kehitetty pitkään ja tietoa vaikuttavista menetelmistä on saatavilla varsin hyvin. Silti esimerkiksi jalkautuva ja etsivä työ tai etätyö eivät ole kovin laajasti käytössä. Usein vedotaan resursseihin ja organisaation käytäntöihin. Koronaepidemian aikana moni muutos tuli pakolliseksi, kun kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta oli luovuttava. On syytä pitää huolta, että toimiviksi havaituista työmenetelmistä ja toimintatavoista ei luovuta epidemian jälkeen”, Kivipelto sanoo.

”Sosiaalityöntekijät kokivat työkäytäntöjen kehittämisen hyvin myönteisenä. Koronan tuoma muutostarve avasi näkymän, jossa työtapoja voi ja piti muuttaa olosuhteita vastaavaksi. Tilanteen voi nähdä voimaannuttaneen työntekijöitä ja antaneen mandaatin tehdä työtä asiakkaiden tarpeesta lähtien,” THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen jatkaa.

Pienillä alueilla sosiaalityö reagoi nopeasti asiakkaiden muuttuneeseen tilanteeseen

Sosiaalityöntekijät näkevät lähes kaikkien asiakasryhmien palvelutarpeisiin vastaamisen myönteisimmin pienillä, alle 20 000 asukkaan, alueilla. Esimerkiksi lastensuojelun tarpeessa olevien lasten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan selvästi parhaiten alle 20 000 asukkaan alueilla. Jopa 80 prosenttia pienten alueiden sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että palvelutarpeisiin on pystytty vastaaman joko hyvin tai melko hyvin. Vastaavasti keskikokoisilla alueilla näin ajattelee vain alle puolet ja suurilla alueilla enää 28 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

”Vastausten perusteella näyttää siltä, että myös asumisen tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin pienillä kuin suuremmilla alueilla”, lisää THL:n tutkija Erja Koponen.

Ainoa poikkeus on tukea tarvitsevien maahanmuuttajien palvelutarpeisiin vastaaminen, joka nähdään positiivisimmin suurilla, yli 200 000 asukkaan alueilla.

Esimerkkejä sosiaalityöntekijöiden avovastauksista korona-ajan yhteydenpitotavoista:

“Tänään olen menossa ensimmäistä kertaa lenkille asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kanssa, päivittämään suunnitelmaa.”
“Olen kannatellut psyykkisesti huonokuntoisia asiakkaita puhelinsoitoilla, jotta olen saanut tietää, että ovat ylipäätänsä hengissä ja jotenkin saavat arkensa sujumaan.”
“Chat-palvelun aukioloajan lisääminen, psykiatrinen sairaanhoitaja vastaamassa chat-palveluun tarvittaessa.”
“Hakemuksissa näkyy koronatilanne niin, että on tullut velkaantuneiden, työttömäksi jääneiden hakemuksia. Odotamme sumaa vuokravelkojen jne. osalta kesälle/syksylle.”
“Teams-neuvottelun kasvokkaisen kohtaamisen sijaan. Kaikki asiakkaat eivät halua kohdata kasvokkain sairastumisen pelossa, joten sähköiset palaverit ovat olleet hyviä.”

Teemaa käsitellään webinaarissa Sosiaalibarometri 2020: Poikkeustilanne muutti sosiaalityötä – miten asiakkaat pärjäävät? Keskiviikkona 17.6. klo 8.30–9.45. Mediaa pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 16.6. klo 15: https://soste.kehatieto.fi/sostekotisivut/ilmoittaudu_tapahtumaan_media.aspx?id=816
Lisätietoa webinaarista: https://www.soste.fi/tapahtuma/sosiaalibarometri-2020/

Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin vastasi 496 sosiaalityöntekijää.

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija, THL Pekka Karjalainen, pekka.karjalainen@thl.fi, 029 524 7055
tutkimuspäällikkö, THL, Minna Kivipelto, minna.kivipelto@thl.fi, 029 524 7760
tutkija, THL, Erja Koponen, erja.koponen@thl.fi, 029 524 7666
Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, anne.eronen@soste.fi, 040 6789 441