SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Kävelykokouksia ja perheiden kanssa ulkoilua – korona mullisti sosiaalityön asiakkaiden palvelua

Jaa

Koronaepidemia näkyy sosiaalityön asiakkailla yksinäisyytenä sekä talouden- ja elämänhallinnan ongelmina. Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan eniten sosiaalityöntekijöitä huolettavat tukea tarvitsevat lapsiperheet, nuoret ja ihmiset, joiden elämäntilanteessa on monia ongelmia. Kasvokkaisten tapaamisten estyminen johti siihen, että asiakkaisiin on pidetty yhteyttä tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Lisäksi käyttöön on otettu uusia ratkaisuja ruoka- ja asiointiapuun.

Koronaepidemia vaikeuttaa sosiaalityön asiakkaiden asiointia, kun palveluita keskeytettiin ja siirrettiin esimerkiksi verkkoon. Moni sosiaalityössä asioiva jäi varsin neuvottomana kotiin. Sosiaalityöntekijöiden mukaan asiakkaiden keskeisin ongelma koronaepidemian aikana on yksinäisyys, jonka nosti esiin jopa 45 prosenttia vastaajista. Myös asiakkaiden taloudelliset ja elämänhallinnan ongelmat huolettavat vastaajia.

Jäävätkö korona-ajan uudet tukitoimet pysyviksi?

Sosiaalityössä tilanteeseen reagoitiin tehostamalla kotiin tarjottavaa tukea. Asiakkaille on myös soitettu ja hoidettu heidän asioitaan puhelimitse aiempaa useammin. Säännöllisillä puhelinsoitoilla pystytään tavoittamaan kotona olevia asiakkaita, kun toimistolla tapahtuva asiointi ei ole mahdollista.

Ruoka-avun tarpeen lisääntyessä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat tehneet yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Koteihin viedään esimerkiksi ruokakasseja, lahjakortteja ja askartelutarvikkeita. Ruoka-, apteekki- ja kauppa-apuun liittyviä uusia käytäntöjä syntyi runsaasti.

Pienemmissä kunnissa tutut verkostot ja vapaaehtoiset, kuten läheiset ja naapurit, täydentävät viranomaisten tarjoamaa apua. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto katsoo, että nyt käyttöön otettuja työmenetelmiä voi hyödyntää tulevaisuudessakin.

”Sosiaalityön työmenetelmiä on kehitetty pitkään ja tietoa vaikuttavista menetelmistä on saatavilla varsin hyvin. Silti esimerkiksi jalkautuva ja etsivä työ tai etätyö eivät ole kovin laajasti käytössä. Usein vedotaan resursseihin ja organisaation käytäntöihin. Koronaepidemian aikana moni muutos tuli pakolliseksi, kun kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta oli luovuttava. On syytä pitää huolta, että toimiviksi havaituista työmenetelmistä ja toimintatavoista ei luovuta epidemian jälkeen”, Kivipelto sanoo.

”Sosiaalityöntekijät kokivat työkäytäntöjen kehittämisen hyvin myönteisenä. Koronan tuoma muutostarve avasi näkymän, jossa työtapoja voi ja piti muuttaa olosuhteita vastaavaksi. Tilanteen voi nähdä voimaannuttaneen työntekijöitä ja antaneen mandaatin tehdä työtä asiakkaiden tarpeesta lähtien,” THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen jatkaa.

Pienillä alueilla sosiaalityö reagoi nopeasti asiakkaiden muuttuneeseen tilanteeseen

Sosiaalityöntekijät näkevät lähes kaikkien asiakasryhmien palvelutarpeisiin vastaamisen myönteisimmin pienillä, alle 20 000 asukkaan, alueilla. Esimerkiksi lastensuojelun tarpeessa olevien lasten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan selvästi parhaiten alle 20 000 asukkaan alueilla. Jopa 80 prosenttia pienten alueiden sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että palvelutarpeisiin on pystytty vastaaman joko hyvin tai melko hyvin. Vastaavasti keskikokoisilla alueilla näin ajattelee vain alle puolet ja suurilla alueilla enää 28 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

”Vastausten perusteella näyttää siltä, että myös asumisen tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin pienillä kuin suuremmilla alueilla”, lisää THL:n tutkija Erja Koponen.

Ainoa poikkeus on tukea tarvitsevien maahanmuuttajien palvelutarpeisiin vastaaminen, joka nähdään positiivisimmin suurilla, yli 200 000 asukkaan alueilla.

Esimerkkejä sosiaalityöntekijöiden avovastauksista korona-ajan yhteydenpitotavoista:

“Tänään olen menossa ensimmäistä kertaa lenkille asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kanssa, päivittämään suunnitelmaa.”
“Olen kannatellut psyykkisesti huonokuntoisia asiakkaita puhelinsoitoilla, jotta olen saanut tietää, että ovat ylipäätänsä hengissä ja jotenkin saavat arkensa sujumaan.”
“Chat-palvelun aukioloajan lisääminen, psykiatrinen sairaanhoitaja vastaamassa chat-palveluun tarvittaessa.”
“Hakemuksissa näkyy koronatilanne niin, että on tullut velkaantuneiden, työttömäksi jääneiden hakemuksia. Odotamme sumaa vuokravelkojen jne. osalta kesälle/syksylle.”
“Teams-neuvottelun kasvokkaisen kohtaamisen sijaan. Kaikki asiakkaat eivät halua kohdata kasvokkain sairastumisen pelossa, joten sähköiset palaverit ovat olleet hyviä.”

Teemaa käsitellään webinaarissa Sosiaalibarometri 2020: Poikkeustilanne muutti sosiaalityötä – miten asiakkaat pärjäävät? Keskiviikkona 17.6. klo 8.30–9.45. Mediaa pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 16.6. klo 15: https://soste.kehatieto.fi/sostekotisivut/ilmoittaudu_tapahtumaan_media.aspx?id=816
Lisätietoa webinaarista: https://www.soste.fi/tapahtuma/sosiaalibarometri-2020/

Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin vastasi 496 sosiaalityöntekijää.

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija, THL Pekka Karjalainen, pekka.karjalainen@thl.fi, 029 524 7055
tutkimuspäällikkö, THL, Minna Kivipelto, minna.kivipelto@thl.fi, 029 524 7760
tutkija, THL, Erja Koponen, erja.koponen@thl.fi, 029 524 7666
Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, anne.eronen@soste.fi, 040 6789 441

Kuvat

Kuva 1. Korona-ajan suurimman ongelmat sosiaalityön asiakkailla.
Kuva 1. Korona-ajan suurimman ongelmat sosiaalityön asiakkailla.
Lataa
Kuva 2. Sosiaalityöntekijöiden huoli erityisesti perheistä kasvanut.
Kuva 2. Sosiaalityöntekijöiden huoli erityisesti perheistä kasvanut.
Lataa
Kuva 3. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen korvaaminen sosiaalityössä.
Kuva 3. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen korvaaminen sosiaalityössä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty 18.9.2020 09:59:56 EESTTiedote

Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua. Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Rahastoja on tähän saakka käytetty muun muassa nuorten työllistämiseen, mikä ei jatkossa ole samalla tavalla mahdollista. Rahastoja puretaan nyt arpajaislain hengen vastaisesti niin, että käytännössä syödään tulevien vuosien työhön säästettyjä rahoja kerralla. Tämä heikentää merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ratkaisu ei myöskään kohtele edunsaajia tasapuolisesti, sillä muille edunsaajille rahoitus kompensoitiin budjettivaroista. ”Keskustelu tulevista r

Ennakkotietoa Järjestöbarometri 2020:sta: Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita2.9.2020 08:00:00 EESTTiedote

Ennakkotiedot tuoreesta Järjestöbarometri 2020:sta osoittavat, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa julkisia palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta, vaan paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat neuvonnallaan tiedonsaannin puutteita. Myös esimerkiksi eri sairauksia ja niiden kanssa elämistä koskevaa tietoa haetaan paljon yhdistyksistä.

SOSTE: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän työn tulevaisuus vaakalaudalla – Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu toiminnan turvaamiseksi19.8.2020 14:55:58 EESTTiedote

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. SOSTEn valtuusto keskusteli asiassa kokouksessaan 19.8.2020. ”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä. Kysymy

SOSTE: Myös pienituloisilla oltava mahdollisuus käyttää suojamaskeja11.8.2020 10:29:24 EESTTiedote

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on huolissaan pienituloisten ihmisten mahdollisuudesta käyttää suojamaskeja. Viime viikolla kerrottiin, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelee koronasuositusta hengityssuojainten käytöstä. ”Kun suositus annetaan, on välttämätöntä, että esimerkiksi pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden mahdollisuus maskien hankintaan varmistetaan”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen. ”Meillä on iso joukko ihmisiä, joiden on käytännössä mahdotonta hankkia tarvittavaa määrää maskeja. Maskisuosituksen noudattaminen voi olla taloudellisesti mahdotonta esimerkiksi toimeentulotuella eläville lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille, paperittomille maahanmuuttajille ja asunnottomille. Valtiovallan on osoitettava keinot ja resurssit, jotka mahdollistavat myös vähävaraisille ihmisille turvallisen liikkumisen ja osallistumisen yhteiskuntaan. Maskisuositus saattaa entisestään eristää ikäihmisiä kotiinsa, jos ei ole varaa tai osaamista h

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme