Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Koronaepidemia kärjistänyt toimeentulo-ongelmia
”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija Merita Jokela.
”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa”, Jokela jatkaa.
Arviot Kelan onnistumisesta ristiriitaisia
Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.
Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.
27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.
“Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia. Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset”, pohtii tuloksia THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Kriisitilanteessa toimeentulotuen etäpalvelut jättävät heikoimmat heitteille
Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.
”Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi.
Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.
Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.
Lisätietoja:
erikoistutkija, THL, Merita Jokela, 029 524 7170
tutkimusprofessori, THL, Heikki Hiilamo, 0295246150
erityisasiantuntija, SOSTE, Anna Järvinen, 050 5865 677
Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, 040 6789 441
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.