Ennakkotietoja Finnvera-konsernin vuodesta 2020: Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos merkittävästi tappiollinen luottotappiovarausten vaikutuksesta – koronapandemia kasvatti kotimaan rahoitusta, viennin rahoitus laski edellisvuodesta
Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos on 1 178 miljoonaa euroa tappiollinen vastuukannasta tehtyjen tappiovarausten merkittävän kasvun vaikutuksesta. Tappiollisesta erillistuloksesta 829 miljoonaa euroa katetaan Finnveran taseessa olevasta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja sen ylittävä määrä lain mukaan valtiontakuurahaston varoista. Finnvera tulee hakemaan valtiontakuurahastolta rahastomaksua 349 miljoonaa euroa. Finnvera-konsernin tulos 2020 tulee olemaan selvästi tappiollinen erillistuloksen vaikutuksesta. Konsernin tulos 2020 kokonaisuudessaan julkistetaan 23.2.2021. Koronapandemia kasvatti yritysten rahoitustarpeita vuonna 2020. Finnveran rahoitus kotimaassa nousi ennätystasolle ja viennin rahoitus laski edellisvuodesta.
Koronapandemian myötä Finnvera keskittyi turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuutta ja varmistamaan viennin rahoituksen toimintaedellytysten säilymistä kriisitilanteessa. Finnveran asiakasmäärä kasvoi ja oli vuoden 2020 lopussa noin 26 500 (24 500).
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos tappiollinen
Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2020 julkistetaan 23.2.2021. Konsernintulos 2020 tulee olemaan selvästi tappiollinen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuukannasta tehtyjen tappiovarausten merkittävän kasvun vaikutuksesta.
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vuoden 2020 erillistulos on tappiollinen 1 178 miljoonaa euroa (voitollinen 56 milj.) ennen valtiontakuurahaston rahastomaksua. Tuloksen tappiollisuus aiheutui koronapandemian seurauksena tehdyistä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan merkittävistä luottotappiovarauksista. Luottotappiovarausten laskenta toteutetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti, ja tappiovarausten kasvuun vaikuttivat makrotaloudellisten indikaattorien laskennallinen vaikutus ja yksittäisten suurten riskin kohteiden riskiluokitusten heikkeneminen.
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollinen erillistulos katetaan ensisijaisesti Finnveran taseessa olevasta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Mikäli taseen rahaston varat eivät riitä tappion kattamiseen, tappio katetaan lain mukaan valtiontakuurahaston varoista. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta. Valtiontakuurahastolain mukaan valtio vastaa Finnveran vientitakuista ja erityistakauksista.
Finnveran taseen vienti- ja erityistakaustoiminnan rahaston määrä oli vuoden 2020 alussa 829 miljoonaa euroa (773). Tappiollisen tuloksen kattamiseksi Finnvera tulee hakemaan valtiontakuurahastolta rahastomaksua 349 miljoonaa euroa.
Kotimaan rahoitus nousi ennätystasolle koronatilanteen myötä
Eduskunta korotti lakimuutoksella toukokuussa 2020 Finnveran kotimaan laina- ja takausvaltuuden 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon, mikä oli merkittävä lisäys Finnveran rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi valtio korotti Finnveralle maksettavan luotto- ja takaustappiokorvauksen 50 prosentista 80 prosenttiin.
Finnvera myönsi yrityksille rahoitusta kotimaassa yhteensä 1,7 miljardia euroa (1,0). Myönnetty rahoitus sisältää pk- ja midcap-yritysten lainat ja takaukset sekä vientitakuut. Lisäksi määrään sisältyy 239 miljoonaa euroa suurille yrityksille myönnettyä kotimaan rahoitusta. Finnvera sai vuonna 2020 valtuudet myöntää käyttöpääomarahoitusta suurille yrityksille koronatilanteesta johtuneisiin rahoitustarpeisiin.
Yrityksille tehtiin rahoitusten uudelleenjärjestelyjä lähes kolminkertaisesti edellisvuoteen nähden. Kotimaan rahoitusta myönnettiin poikkeusvuonna aiempaa enemmän kaikille päätoimialoille. Suhteellisesti suurinta kasvu oli koronapandemiasta pahimmin kärsineellä matkailualalla, jolle myönnettiin rahoitusta 174 miljoonaa euroa (55). Euromääräisesti rahoitusta myönnettiin eniten teollisuuteen, yhteensä 787 miljoonaa euroa (526).
Kotimaan rahoituksen vastuukanta kasvoi ja oli vuoden 2020 lopussa 2,9 miljardia euroa (2,3).
Viennin rahoitus aleni euromääräisesti, mutta kasvoi kappalemääräisesti
Finnvera myönsi pääasiassa suuryritysten vientikauppoihin vientitakuita ja erityistakauksia 2,9 miljardilla eurolla (5,2) ja vientiluottoja 1,1 miljardia euroa (2,5). Pandemian vaikutukset osuivat viennin rahoituksen keskeisistä toimialoista pahiten risteilyvarustamoalaan. Finnveran viennin rahoituksen vastuista noin puolet liittyvät alus- ja telakkatoimialaan.
Viennin rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Vaikka viennin rahoitus aleni euromääräisesti, kappalemääräisesti vientitakuita myönnettiin edellisvuotta enemmän luottovakuutusten kasvaneesta kysynnästä johtuen. Luottovakuutuksia käyttivät erityisesti pk-vientiyritykset.
Viennin rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2020 lopussa 22,0 miljardia euroa (25,2). Vastuukannasta 11,4 miljardia euroa (11,1) oli nostettuja takuita, eli noin puolet vastuukannasta oli vientiyritysten tuleviin toimituksiin liittyviä sitovia rahoitustarjouksia tai sopimuksia.
Aiemmin julkistetut tulosnäkymät vuodelle 2020
Finnvera antoi tulosvaroituksen 1.7.2020 heikentäen Finnvera-konsernin vuoden 2020 tulosnäkymiä. Yhtiö arvioi 21.8.2020 julkistetussa puolivuosikatsauksessa H1/2020 vuoden 2020 tuloksen olevan annetun tulosvaroituksen mukaisesti tappiollinen. 3.11.2020 julkistetuissa tarkennetuissa tulosnäkymissä yhtiö arvioi, että koronapandemia aiheuttaa edelleen merkittävää epävarmuutta tulevaisuuden näkymiin ja että Finnvera-konsernin vuoden 2020 tulosnäkymät ovat tammi‒kesäkuun puolivuosikatsauksessa annetun mukaiset, eli konsernin tuloksen arvioidaan olevan luottotappiovarausten vuoksi tappiollinen johtuen makrotaloudellisten indikaattorien laskennallisesta vaikutuksesta ja yksittäisten riskin kohteiden riskiluokitusten heikkenemisestä.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen julkistaminen
Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.‒31.12.2020 ja vuosikatsaus julkistetaan 23.2.2021.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote
Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme