Ennakointikamari: Yritysten tarve osaajista kovenee

Tänään julkaistu Ennakointikamarin tilannekatsaus tarkastelee Helsingin seudun työvoiman kysyntää ja tarjontaa sekä hahmottaa seudullisia osaamistarpeita. Edellisen kerran Ennakointikamarin tilannekatsaus julkaistiin marraskuussa 2020.

Työvoiman kysyntä kasvaa, osaajista pulaa

”Kevään osalta työttömien työnhakijoiden ja uusien avoimien työpaikkojen tilanne on helpottanut vain hiukan ja lasku koronapandemian nostattamasta työttömyyshuipusta on ollut Uudellamaalla valitettavasti muuta Suomea hitaampaa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Yritysbarometrit antavat nyt signaaleja siitä, että työvoiman kysynnän pohjakosketus eri toimialoilla on ohitettu, ja työllisyystilanteen odotetaan kohenevan maltillisesti. Maailmantaloudesta kuuluu selkeitä kasvuviestejä, ja myös Uudenmaan yritykset kertovat sekä lyhyen että pidemmän ajan rekrytointitarpeiden kasvusta. Ojan mukaan seudullisesta näkökulmasta olisikin erityisen tärkeää, että vaikeaa koronavuotta seuraava osaajatarpeen kasvu ei tukahtuisi heti alkuun osaavan työvoiman saatavuuteen.

”Osaavan työvoiman saatavuuden haasteista raportoidaan nyt miltei kaikilta toimialoilta selvästi useammin kuin vielä vuoden 2020 puolella. Tämä asettaa paineita eri työllisyydenhoidon ja koulutuksen sektoreille. Uudenmaan potentiaali jää hyödyntämättä, jos jäämme odottamaan vain pitkän aikavälin parannuksia tilanteeseen”, Oja korostaa. 

Tarve osaamisen kehittämiselle ja muille työvoiman kohtaantoa parantaville toimenpiteille ei ole kadonnut. Työelämän osaamis- ja koulutusvaatimukset kasvavat, ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä Uudellamaalla on hälyttävässä kasvussa. ”Jatkuvan oppimisen uudistuksen kautta pitäisi löytää nopeita, joustavia ratkaisuja työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen”, Oja jatkaa.

Lisää yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä

Ratkaisuja on siis haettava, ja haetaankin, usealla eri rintamalla. Tänä keväänä Ennakointikamarin tilannekatsauksessa sekä kesäkuussa pidetyssä verkoston työpajassa tarkasteltiin muun muassa koulutuksen tarjoajien ja yritysten välistä yhteistyötä sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden tilannetta Uudellamaalla. Tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrät ovat 2010-luvulla nähdystä kasvusta huolimatta hyvin maltillisia: Vuonna 2019 Uudellamaalla suoritettiin 1 725 yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoa muiden kuin Suomen kansalaisten toimesta. Ulkomaalaiset korkeakoulutetut työllistyvät yhä suomalaisia korkeakoulutettuja heikommin.

”Hallituksen puoliväliriihessä esittämä tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen on tavoitteena kannatettava ja avoimien asiantuntijatyöpaikkojen näkökulmasta Uudenmaan työmarkkinoilla on tilaa. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin konkretiaa: Ilman riittäviä resursseja tutkinto-opiskelijoiden määrät eivät kasva eikä heidän työllistymisensä parane”, Oja kertoo.

Helsingin seudun työllisyyshaasteita ei ratkota yhden toimijan voimin. Vaikka Uudellamaalla tehdään jo paljon yhteistyötä yritysten, eri koulutusasteiden ja TE-palveluiden välillä, kehittymiseen on yhä varaa.

”Yritykset ja oppilaitokset kokevat yhteistyön erittäin tärkeänä mutta se vaatii tukea ja resursseja”, painottaa henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen Työeläkeyhtiö Elosta.

Malisen mukaan asenteisiin vaikuttaminen on keskeistä - on sitten kyse kansainvälisistä osaajista tai ammatillisesta koulutuksen yhteistyöstä yritysten kanssa.

”Hyvistä palveluista ja yhteistyökokemuksista pitäisi kertoa enemmän. Monet hyvät palvelut ovat yhä alihyödynnettyjä. Toimivat yhteistyön muodot eivät leviä, jos niistä ei viestitä”, Malinen sanoo.

Ennakointikamari tuottaa kaudellaan 2020–2023 tilannekatsauksen puolen vuoden välein. Seuraava tilannekatsaus ilmestyy loppuvuodesta 2021.