Helsingin yliopisto

Ennenaikainen syntymä jättää jälkensä aivojen toiminnallisiin verkostoihin

Jaa

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat osoittaneet, että ennenaikainen syntymä vaikuttaa merkittävästi ja samalla hyvin valikoivasti lapsen aivojen toiminnallisiin verkostoihin. Eniten vaikutukset näkyvät otsalohkossa, jolla on suuri merkitys kognitiivisten kykyjen kannalta.

Ennenaikainen syntymä on maailmanlaajuisesti merkittävin riskitekijä elinikäisille neurokognitiivisille poikkeamille. Käytössä olleilla menetelmillä ei kuitenkaan tähän mennessä ole onnistuttu saamaan kovin paljon tietoa siitä, millä tavalla ennenaikainen syntymä vaikuttaa erityisesti kognitiivisten kykyjen kannalta tärkeän otsalohkon hermosolujen varhaiseen toimintaan.

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus toi uutta valoa tähän kysymykseen. Tutkimuksessa oli mukana 46 pikkukeskosta ja lähes 70 tervettä, täysiaikaisena syntynyttä verrokkia. Vauvojen aivotoimintaa tarkasteltiin ja mitattiin klinikassa aiemmin kehitetyn EEG-myssyn avulla.

– Tässä tutkimuksessa käytimme ensimmäisen kerran uutta menetelmää, jossa vauvojen aivojen toiminnallisia verkostoja mitattiin ’lähdeanalyysilla’: mitatut EEG-signaalit muutettiin tietokonemallin avulla lapsen aivokuorella tapahtuvaksi toiminnaksi, jonka jälkeen hermosolujen toiminnallista verkostoitumista voitiin arvioida erittäin monipuolisesti aivokuoren tasolla, kertoo tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo.

Tulokset osoittivat, että vastasyntyneen aivokuorella on lukuisia keskenään päällekkäisiä toiminnallisia hermosoluverkostoja. Tulokset osoittivat myös, että keskosuus vaikuttaa näihin verkostoihin merkittävästi, mutta samalla hyvin valikoivasti. Vahvimmin vaikutus näkyy kognitiivisten kykyjen kannalta erityisen tärkeän otsalohkon toiminnallisissa verkostoissa.

– Pystyimme osoittamaan, miten otsalohkon alueen hermosolujen kytkeytymisen voimakkuus liittyy lapsen neurologiseen suoriutumiseen. Tämä avaa erittäin kiinnostavan mahdollisuuden käyttää vauvan aivojen toiminnallista verkostoitumista varhaisena mittarina esimerkiksi kliinisissä tutkimuksissa, joissa vertaillaan eri hoitomuotojen vaikutuksia aivojen kehitykseen. Löytämämme valikoivat muutokset tarjoavat myös mahdollisen selityksen sille, miksi keskoslapsilla on usein ongelmia tarkkaavuudessa tai muissa kognitiivisissa toiminnoissa.

Vanhatalo huomauttaa, että funktionaalisella MRI-kuvantamisella ei nähdä vauvan aivosolujen toiminnallista kytkeytymistä, vaikka sitä tällä menetelmällä yhä yleisesti maailmalla yritetään tutkia.

– Siksi nämä meidän EEG-tuloksemme ovat ensimmäiset, jotka todella antavat tietoa keskosen aivokuoren toiminnallisista verkostoista.

Tulokset on julkaistu Cerebral Cortex -tiedelehdessä.

Lisätiedot:

Professori Sampsa Vanhatalo, Helsingin yliopiston ja HUS
Puh. +1 718 564 9943 (aikavyöhyke New York)
Sähköposti: sampsa.vanhatalo@helsinki.fiwww.babacenter.fi

Viite: Tokariev Anton, Stjerna Susanna, Palva Matias, Vanhatalo Sampsa: Preterm birth changes networks of newborn cortical activity. Cerebral Cortex, 2018. Doi.org/10.1093/cercor/bhy012


***************************

Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Lataa
Aivojen etulohkoon (frontaalilohko) paikantuva toiminnallinen hermoverkosto. Verkosto löydettiin tietokonemalleilla, joilla analysoitiin taustalla näkyviä vauvan aivosähkökäyriä. (Kuva: Anton Tokariev)
Aivojen etulohkoon (frontaalilohko) paikantuva toiminnallinen hermoverkosto. Verkosto löydettiin tietokonemalleilla, joilla analysoitiin taustalla näkyviä vauvan aivosähkökäyriä. (Kuva: Anton Tokariev)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme