Palkansaajien tutkimuslaitos

ENNUSTEEN ARVIOINTI: Kiihtyneestä inflaatiosta on syytä tehdä kaksi johtopäätöstä

Jaa

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koronatilanne heikkeni ja talouskasvu pysähtyi. Pehmeät indikaattorit viittaavat ripeään kasvuun loppuvuodesta. Yhdysvaltojen kiihtynyt inflaatio osoittaa, että talouden lainalaisuudet ovat edelleen voimassa. Keskuspankeille pitäisi silti antaa mandaatti ja työkalut aiempaa ekspansiivisempaan rahapolitiikkaan.

Palkansaajan tutkimuslaitoksen kevään 2021 talousennusteessa arvioitiin, että bruttokansantuote kasvaisi kuluvana vuonna 2,5 prosenttia. Koronapandemian jälkeisistä vuosista ensi vuosi oli ennusteessamme vahvimman (3,1 prosenttia) kasvun vuosi, ja vuonna 2023 kasvu tasaantui ennusteessamme 1,4 prosentin suuruiseksi. Arviot perustuivat oletukselle, jonka mukaan koronapandemia ei päättyisi Suomessa yhtäkkiseen kulutusjuhlaan, vaan yksityinen kulutus vahvistuisi vähitellen kuluvana kesänä.

Suomessa suurimmat koronatartuntamäärät ajoittuivat kuluvan vuoden ensimmäiselle neljännekselle, minkä jälkeen epidemia on hiipunut rokotuskattavuuden parantuessa ja myös vuodenaikojen vaihtelun seurauksena. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomen talouskehitys oli koronatilanteen mukaisesti vaisua, ja Suomen kausitasoitetuin, työpäiväkorjatuin luvuin ilmaistu bruttokansantuote supistui 0,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.  Tuonti on kasvanut viennin supistuessa, ja ainoa kasvanut kotimaisen kysynnän erä ovat investoinnit.

Tavaraviennin supistumista selittää kuitenkin Mardi Gras -aluksen valmistuminen Turku Meyerin telakalla, sillä hivenen alle miljardin hintainen alus kasvatti tavaravientiä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä noin kuusi prosenttia.  Jos vertailukohdaksi asetettaisiin viime vuoden viimeisen neljänneksen tavaravienti ilman Mardi Gras -alusta, tavaravienti olisi pysynyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suunnilleen ennallaan.

Talouskasvu kiihtyy loppuvuodesta

 Koronapandemiaan liittyviä rajoitustoimia on Suomessa purettu keväällä ja alkukesästä, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat ripeään talouskasvuun loppuvuodesta. Tuotannon suhdannekuvaajan volyymi kasvoi kausitasoitetuin työpäiväkorjatuin luvuin 1,9 prosenttia huhtikuussa, ja Tilastokeskuksen kokeellisen pikaestimaatin mukaan toukokuussa tuotannon kasvu olisi ollut 0,7 prosenttia edelliskuukauteen verrattuna.

Myös kuluttajien luottamusindikaattori ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri viittaavat suhdannetilanteen ripeään kohentumiseen. Pehmeiden indikaattorien tarjoamien signaalien joukossa kenties myönteisimpiä ovat kuitenkin merkit teollisten investointien ripeästä kasvusta. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kasvaisivat kuluvana vuonna 19,3 prosenttia ja T&K-investoinnit 11,5 prosenttia. Myös viime vuonna investoinnit kasvoivat investointitiedustelun mukaan vahvasti (kiinteät investoinnit 5,5 prosenttia ja T&K-investoinnit 5,1 prosenttia).

Palaako nopeampi inflaatio?

Koronakriisin aikana EU-maat ovat velkaantuneet ripeästi. Myös Suomen ja Saksan kaltaisten tiukkaa talouskuria aiemmin vaatineiden maiden velkasuhde ylittää nyt huomattavasti vakaus- ja kasvusopimuksen salliman 60 prosentin maksimin, ja Next Generation EU -ohjelman hyväksyessään tiukan talouskurin EU-maat ovat hyväksyneet epäsuorasti myös yhteisvastuullisten luottojen ottamisen. Onkin puhuttu paradigman muutoksesta, jonka johdosta koronakriisin jälkeisessä maailmassa julkisen sektorin velkaantumisesta ei oltaisi enää yhtä huolissaan kuin ennen kriisiä.

Yksi ilmeinen perustelu nopeamman velkaantumisen sallimiselle on se, että finanssikriisistä koronakriisiin ulottuvalla ajanjaksolla Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltojen keskuspankin rahan määrää kasvattavat politiikkatoimet kuten määrällinen keventäminen eivät aiheuttanut sellaista inflaation kiihtymistä kuin makrotaloustieteen teorian valossa olisi voinut odottaa. Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan keskuspankkien inflaation kiihdyttämiseksi tekemiä valtionvelkakirjojen ja yksityisen sektorin arvopaperien ostoja, ja määrällinen keventäminen lisää kansantaloudessa liikkuvan rahan määrää julkisten menojen setelirahoituksen tavoin.

Tällä hetkellä yli viidesosa euroalueen julkisen sektorin velkakirjoista on Euroopan keskuspankin hallussa. Finanssikriisistä koronakriisin ulottuvana ajanjaksona (2008–2020) inflaatio on ollut poikkeuksellisen hidasta euroalueella ja myös Yhdysvalloissa. Euroalueen keskimääräinen kuluttajahinta-inflaatio vuosina 2009–2020 oli huomattavasti alle kahden prosentin tavoitetason, keskimäärin vain 1,2 prosenttia, ja Yhdysvalloissa vastaava keskiarvo oli 1,3 prosenttia.

Ainakin Yhdysvalloissa näytettäisiin nyt palattavan nopeamman inflaation aikakauteen suhdannekäänteen ja massiivisten elvytystoimien johdosta. Tilannetta tosin hämmentää energian hinnan voimakas nousu. Yhdysvalloissa kuluttajahintojen nousu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli toukokuussa 4,9 prosenttia, ja energian, alkoholin, tupakan ja elintarvikkeiden hintojen muutoksista puhdistettu pohjainflaatio oli 3,8 prosenttia. Euroalueella inflaatiovauhti oli toukokuussa 2,0 prosenttia, ja elintarvikkeiden ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli 1,0 prosenttia.

Uudesta tilanteesta voidaan tehdä kahdenlaisia johtopäätöksiä. Toisin kuin joskus on väitetty, talouden lainalaisuudet – kuten se että rahan painaminen kiihdyttää inflaatiota – eivät ole lakanneet olemasta voimassa finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Maailman näyttää kuitenkin muuttuneen sikäli, että rahapolitiikka voi olla aiempaa ekspansiivisempaa ilman että seurauksena olisi inflaation kohoaminen haitalliselle tasolle. Uudessa tilanteessa keskuspankit tarvitsisivat uusia työkaluja inflaation pitämiseen järkevällä tasolla. Euroopan keskuspankin inflaation kiihdyttämiseen käyttämien työkalujen valikoimaa olisi syytä täydentää helikopterirahalla sekä mahdollisuudella mitätöidä keskuspankin hallussa olevia valtion velkakirjoja pääoma-avaimen mukaisessa suhteessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Koronavirustartunnat viikoittain Suomessa ja joissakin sairaanhoitopiireissä.
Koronavirustartunnat viikoittain Suomessa ja joissakin sairaanhoitopiireissä.
Lataa
Kysynnän ja tarjonnan taseen erät 2021:1, kausitasoitetun ja työpäiväkorjatun volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (%).
Kysynnän ja tarjonnan taseen erät 2021:1, kausitasoitetun ja työpäiväkorjatun volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (%).
Lataa
Tuotannon suhdannekuvaaja 2009:01–2019:07.
Tuotannon suhdannekuvaaja 2009:01–2019:07.
Lataa
Pohjainflaatio euroalueella, Suomessa ja Yhdysvalloissa 2009:01 - 2021:05.
Pohjainflaatio euroalueella, Suomessa ja Yhdysvalloissa 2009:01 - 2021:05.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa16.6.2021 09:58:41 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ei keskimäärin vaikuttanut koulujärjestelmästä valmistuvien henkilöiden mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen kuitenkin sellaisten naisten osalta, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.

Suhdannenäkymät: kauppa ja liike-elämän palvelut, matkailu- ja ravintola-ala sekä teollisuus ja rakentaminen10.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee toimialakatsauksen vuosille 2021–2022. Toimialakatsauksessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät. Koronapandemia aiheutti ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja eri tavoin. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Koronakriisin erityispiirteet tekivät toimialoittaisesta ennustamisesta haastavaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen nimitetty alivaltiosihteeriksi työ- ja elinkeinoministeriöön15.4.2021 13:29:21 EEST | Tiedote

PT:n johtaja Elina Pylkkänen on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriöön alivaltiosihteeriksi 1.6.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto päätti nimityksestä tänään 15.4. pidetyssä istunnossa. Alivaltiosihteerin virka on uusi. Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kulutusjuhlaa vielä odotellaan - vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle31.3.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen. Suomen ja sen kauppakumppanimaiden tuleva talouskehitys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rokotteita kyetään tuottamaan, kuinka suuri osa väestöstä ottaa rokotteen ja kuinka hyvin nykyiset tai tulevaisuudessa kehiteltävät rokotteet suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme