Ennustettavuus on minimivaatimus: Suomen tapahtuma-ala odottaa edelleen tietoa kohtalostaan

Mediassa esillä olleiden tietojen mukaan hallitus olisi päässyt sopimukseen kunnille ja aluehallintoviranomaisille annettavista tapahtumia koskevista suosituksista. Leviämisvaiheessa olevien alueiden sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien yleisömäärät ovat tietojen mukaan olleet suurin kiistelyn kohde, vaikka juuri näillä alueilla tietoa toimintaedellytysten jatkumisesta ja tulevaisuudesta tarvitaan akuutimmin kuin missään. Suosituksen mukaan leviämisalueilla yleisö- ja yksityistilaisuuksissa saisi kokoontua sisätiloissa korkeintaan kymmenen henkilöä ja ulkotiloissa korkeintaan 50.

Tapahtuma-alalla on jo pitkään ihmetelty, miksei mitään laskelmia ja vaihtoehtoisia tartuntalukuihin perustuvia toimintasuunnitelmia ei ole laadittu etukäteen.

Tukimallit ja kompensaatiot eivät edelleenkään vastaa moninaisen alan tarpeita

Moni tapahtuma-alan toimija sinnittelee henkitoreissaan. Näin myös Turussa:

”Olemme tapahtuma-alalla joutuneet liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta vaaralliseen välitilaan, joka pitäisi nopeasti korjata. Mikäli epätasa-arvoistavia rajoituksia ei poisteta, se voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko messutoimialan Suomessa”, toteaa Turun Messukeskuksen toimitusjohtaja Marja Pekkanen, joka on myös Messu- ja Tapahtumajärjestäjien varapuheenjohtaja.

Modernissa maailmassa ylhäältä käsin ja viime hetkellä annetut määräykset tuntuvat tapahtumajärjestäjästä kummallisilta ja kohtuuttomilta. Alaa on tuettu, mutta esimerkiksi kustannustuki ei ole aivan ongelmaton tukimuoto. Tapahtumatakuukaan ei paranna tilannetta, jos yrityksen kassa on valmiiksi tyhjä eikä tapahtumaa ole ylipäätään enää varaa lähteä järjestämään.

Tapahtuma-alan ihmisillä on hätä, mutta inhimillisen kärsimyksen lisäksi kerrannaisvaikutukset elinkeinoelämälle ovat suuria. Esimerkiksi messujen talousvaikutus messupaikkakunnille oli vuonna 2019 Suomessa 553 M€ ja työllisyysvaikutus 7350 henkilötyövuotta. Messutoiminnan raju väheneminen näkyy muun muassa kahviloissa ja ravintoloissa, hotelli- ja majoituspalveluissa, kestokulutustavarakaupassa ja juna- ja bussilipuissa. (Taloustutkimus 3/2021)

Turvallisten tapahtumien järjestämiseen mallia muualta Euroopasta

Poliitikoilta kaivataankin nyt oikeudenmukaisemman kohtelun lisäksi ennustettavuutta ja selkeää exit-suunnitelmaa. Hyviä malliesimerkkejä turvallisten tapahtumien järjestämiseen löytyy rajojen ulkopuolelta. Euroopan ensimmäinen iso, koronaturvallisuutta testannut tapahtuma järjestettiin Barcelonassa jo maaliskuussa. Muualla on hyödynnetty myös muun muassa seurantalaitteiden keräämää dataa ja etukäteistestaamista sekä tutkittu tapahtumaosallistujien käyttäytymistä.

Myös Suomessa on kokemusta terveysturvallisten tapahtumien järjestämisestä jo viime syksyltä, jonka jälkeen keinovalikoima on entisestään laajentunut.

Alalla kaivataan enää selkeitä pelisääntöjä ja ennustettavuutta, joita odotetaan tällä viikolla.

Lisätiedot:

Turun kauppakamari, toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, puh. 040 556 6697, kaisa.leiwo@turku.chamber.fi
Turun Messukeskus Oy, toimitusjohtaja Marja Pekkanen, puh. 040 545 7766, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi