Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto: Järjestöjen tarjoama apu tulee turvata

Jaa

Ensi- ja turvakotien liitosta haki viime vuonna apua lähes 24 000 henkilöä. Määrä on pysynyt ennätyksellisen korkeana koko korona-ajan. Erityisesti apua haetaan lähisuhdeväkivallan ja perheen jaksamisen ongelmien vuoksi. Liitto on huolissaan järjestöjen auttamistyön jatkumisesta hyvinvointialueilla ja toimintaedellytysten säilymisestä kunnissa tulevaisuudessa.

Lähisuhdeväkivalta on yleistynyt viime vuosina ja siihen apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana liitossa 40 prosentilla. Muuten ongelmat näkyvät erityisesti vauvaperheiden arjessa jaksamisessa. Liitto arvioi, että äideistä noin neljäsosa on kokenut koronaepidemian vähentäneen arjessa selviämistä ja jaksamista. Vauvaa odottaville ja vauvan saaneille perheille poikkeusolot ovat tarkoittaneet yksinäisyyttä elämäntilanteessa, jossa läheisten ja toisten vanhempien tuki on erittäin merkityksellistä. ”Hyvinvointialueita rakennettaessa kunnissa voi syntyä väärä käsitys, että järjestöt katoaisivat kunnista ja ettei järjestöyhteistyöhön ja järjestöjen toiminta-avustuksiin tarvitsisi enää varautua. Vetoan jokaiseen kuntaan, että hyvästä järjestöyhteistyöstä ja järjestöavustuksista huolehditaan jatkossakin”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy romahtanut

Järjestöjen tarjoamilla palveluilla ja erilaisella tuella on ollut tavallista enemmän kysyntää, ja ne ovat olleet kunnille korvaamaton apu, kun esimerkiksi iso osa neuvoloista on toiminut poikkeusoloissa vajaalla resurssoinnilla. Korona-aika on merkinnyt pahimmillaan jopa sitä, että odottavien perheiden neuvolakäynneistä ja synnytysvalmennuksista on jouduttu kunnissa tinkimään. Perheiden tapaamisia on jouduttu tekemään myös lyhyinä videotapaamisina, jolloin terveydenhoitaja ei ole nähnyt lasta ollenkaan. Näissä olosuhteissa esimerkiksi masennusoireiden tai päihteiden vuoksi riskissä olevia vauvaperheitä jää tunnistamatta ja ohjaamatta avun piiriin. Neuvoloiden puutteellinen toiminta on näkynyt liitossa siinä, että päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutukseen pääsy on vaikeutunut ja laskenut merkittävästi. Joillain paikkakunnilla Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni –ensikotien kuntoutuspaikoista on ollut ajoittain käytössä vain puolet. Huolestuttavinta on, että juuri odotusaikana päihteitä käyttävien äitien pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut eniten. Tämä on ristiriidassa korona-aikana lisääntyneen huumeiden käytön kanssa. ”Tämä merkitsee sitä, että vauvoilla on vakava vaara vaurioitua ja kalliiden, pitkäaikaisten huostaanottojen tarve väistämättä kasvaa. Kunnissa tulee herätä pikaisesti korjaamaan asia ja huolehtia lakisääteisestä vastuustaan varmistaa päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden asianmukaiseen kuntoutukseen pääsystä. Hyvinvointialueiden tulee myös strategioissaan ja talousarvioissaan varautua näille vakavassa riskissä oleville vauvaperheille riittävän pitkäkestoisen, ympärivuorokautisen kuntoutuksen turvaamiseen”, sanoo Särkelä. Sipoossa 24.4. kokoontunut Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous vaatii, että päihteiden ja mielenterveyden haasteiden vuoksi riskissä oleville vauvaperheille on mahdollistettava riittävän pitkä ympärivuorokautinen kuntoutus jo odotusaikana. Koronan pitkäaikaisia vaikutuksia korjataan tulevilla hyvinvointialueilla turvaamalla hyvinvointialuestrategioissa ja talousarvioissa lapsiperheiden palvelut, lastensuojelun voimavarat sekä tekemällä lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia.

Haavoittavassa asemassa olevien lasten avunsaanti varmistettava hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Suomessa on monien vuosikymmenten perinne kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyölle. Perhekeskuksia ja tulevaisuuden sote-keskuksia kehitettäessä järjestöt ovat tärkeä osa palvelu- ja tukiketjuja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Molemmat velvoitetaan sote-järjestämislaissa myös tukemaan järjestöjen toimintaedellytyksiä ja mahdollistamaan järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Lapsi- ja perhejärjestöjen osaamisen tulee näkyä jokaisen hyvinvointialueen strategiassa. Varhaiskasvatus ja koulut jäävät kuntiin, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. ”Se ei saa merkitä sitä, että kunnan ja hyvinvointialueen välille muodostuu kuilu, johon apua tarvitsevat lapset ja nuoret putoavat kuntien ja hyvinvointialueiden puutteellisen yhteistyön takia. Sellaiset lapset, nuoret ja perheet ovat kärsineet koronapandemiasta eniten, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Vanhempien päihteiden käytön, riitaisen eron, väkivallan tai köyhyyden vuoksi haavoittavassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden avunsaanti tulee varmistaa hyvinvointialueiden, kuntien sekä lapsi- ja perhejärjestöjen hyvällä yhteistyöllä”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov.

Ensi- ja turvakotien liitto korostaa, että sote-järjestöt ovat jatkossakin tärkeä osa ihmisten turvaverkkoa, jota ilman etenkään vaikeassa ja haavoittavassa asemassa olevat ihmiset eivät pärjää. Järjestöt mahdollistavat monimuotoisen auttamistyön lisäksi ihmisten osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja sitä kautta yhteiskunnan luottamusta ja kiinteyttä. Suomessa toimii Patentti- ja rekisterihallituksesta kootun tiedon mukaan 2022 yhteensä 10 274 on sosiaali- ja terveysjärjestöä tai alan säätiötä. Niistä suurin määrä eli 24 prosenttia on lapsi- ja perhejärjestöjä. Sote[1]järjestöissä työskentelee 50 000 eri alojen ammattilaista ja niissä toimivat vapaaehtoiset vastaavat vähintään 21 000 henkilötyövuoden resurssia. Järjestöt tuottavat sosiaalipalveluista lähes viidenneksen ja mittavan määrän erilaista muuta tukea. Erityisesti lasten ja perheiden palveluissa ja tukemisessa järjestöillä on merkittävä rooli. Luvut kertovat siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeä osaamis- ja muu voimavara kunnille ja hyvinvointialueille ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Ensi- ja turvakotien liitto on auttanut 76 vuotta vakavissa vaikeuksissa olevia lapsia ja perheitä. Liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 10 ensikotia, 7 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja 20 turvakotia. Tapaamispaikkatoimintaa järjestetään 16 eri yhdistyksessä. Näiden lisäksi on suuri määrä erilaisia avopalveluita ja matalan kynnyksen tukea mm. chateissa. Jäsenyhdistyksistä apua saa vuosittain 24 000 henkilöä, joista lapsia on lähes 7000.

Ensi- ja turvakotien liiton hallitukseen uusia jäseniä

Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kirsti Keskitalo (Oulun ensi- ja turvakoti ry) ja Mia Lehto (Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry) sekä varajäseneksi Anu Haapanen (Pienperheyhdistys ry).
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tarja Filatov (Kanta-Hämeen perhetyö ry). Varapuheenjohtajana toimii Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry).
Hallituksen jäseninä jatkavat, Heli Kivelä (Kaapatut Lapset ry), Jani Kokko (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry), Mari Lahti (Turun ensi- ja turvakoti ry) Heidi Nevalainen (Kymenlaakson ensi- ja turvakoti ry), Kirsi Salonen (Helsingin ensikoti) ry ja Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry) ja Kristiina Teerikangas (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry). Varajäseninä jatkavat Pia Mäenpää (VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry) ja Marianna Pere (Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pääsihteeri Riitta Särkelä, riitta.sarkela@etkl.fi, puh. 050 63 663

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Monikulttuuriset perheet tarvitsevat erossa tukea - palveluiden saatavuudessa puutteita21.3.2022 13:14:42 EET | Tiedote

Monikulttuuriset perheet tarvitsevat usein erityistä tukea erossa. Ei ole selvää, kenelle lapset kuuluvat eroon jälkeen ja yhteishuoltajuus voi olla vieras tai hankala asia. Vanhempien välisen yhteistyön mahdollistumiseen tarvitaan aktiivisempia tukitoimia yhteiskunnalta ja ammattilaisilta, selviää Ensi- ja turvakotien liiton ja Kaapatut lapset ry:n tekemässä kyselyssä monikulttuuristen perheiden erokokemuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme