Työsuojelurahasto

Ensiapua työelämän mielenterveyteen

Jaa

Mielenterveys on keskeinen voimavara elämässä – ja myös työelämässä. Suomen Mielenterveysseura on kehittänyt työelämän tarpeisiin koulutuskokonaisuuden, jonka avulla mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä.

Työelämän mielenterveyden ensiapu -koulutus ja sitä tukeva verkkomateriaali kehitettiin Työsuojelurahaston tuella. Koulutus pohjautuu suosittuihin Mielenterveysseuran rekisteröimiin Mielenterveyden ensiapu 1 - ja 2 -koulutuksiin. Niitä järjestettiin 400 vuonna 2017.

TMTEA-koulutus on ollut ostettavissa vuoden 2018 alusta.

Räätälöity ajankohtaiseen tarpeeseen

– Mielenterveydestä ja sen edistämisen keinoista tiedetään työpaikoilla liian vähän, asiantuntija Ritva Karila-Hietala Suomen Mielenterveysseurasta sanoo.

Työ tukee monin tavoin mielenterveyttä mutta voi myös kuormittaa mieltä. Nykytyöelämä vaatii Karila-Hietalan mukaan paljon sellaisia niin sanottuja metataitoja, jotka edellyttävät esimerkiksi itsensä johtamista, vuorovaikutustaitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja selviytyä muutoksissa.

– Työpaikoilta on tullut tiuhaan pyyntöjä sellaisesta koulutuksesta, joka olisi suunnattu juuri ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin, Karila-Hietala sanoo.

Koulutus tarjoaa konkreettisia keinoja ja työkaluja mielenterveyden ja jaksamisen vahvistamiseksi sekä liiallisen kuorman ja ongelmien havaitsemiseksi, puheeksi ottamiseksi ja avun hankkimiseksi.

Mielenterveysseura tuotti 14 tunnin koulutuksen yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Koulutusta on pilotoitu eri alojen työpaikoilla. Pilotointeihin on osallistunut 100 henkilöä: työntekijöitä, luottamushenkilöstöä, esimiehiä ja HR-ammattilaisia.

Myös ensimmäiset kahdeksan ohjaajaa on koulutettu, ja seuraava ohjaajakoulutus on suunnitteilla ensi syksyksi. Ohjaajat toimivat eri puolilla maata. Ruotsiksikin koulutetaan, ja englanninkieliseen kysyntään on tarkoitus vastata.

Voimavara, jota voidaan lisätä

Karila-Hietalan mukaan koulutuksen keskeinen idea on se, että mielenterveys on voimavara, jota voidaan pitää yllä ja lisätä. Mielenterveystaitoja voidaan oppia kaiken ikää.

Koulutus koostuu kolmen ja puolen tunnin moduuleista, joiden otsikot ovat: Mielenterveyden perustat työelämässä; Tunteet, ihmissuhteet ja vuorovaikutus; Työelämän muutokset, kriisit ja selviytyminen sekä Työkyvyn voimavarat.

Sisällöistä 60 prosenttia on mielenterveyttä edistävää, ja 40 prosenttia lisää tietoa mielenterveyden häiriöistä. Niihin antaa perustietoa erityisesti erillinen moduuli, joka on suunnattu lähinnä esimiehille, HR:lle sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöstölle.

Ymmärrystä erilaisuutta kohtaan

Muuttuvana voimavarana mielenterveys voi myös vähetä, mistä kertovat karut tilastot. Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriön vuoksi sai vuonna 2014 yhteensä 109 606 henkilöä, mikä on 48 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Ikäryhmässä 16–44 vuotta osuus on 73 prosenttia kaikista kyseisen ikäryhmän työkyvyttömyyseläkkeistä.

Kelan korvaamista sairauspäivistä vuonna 2014 aiheutui mielenterveyden ongelmista 3 607 702, neljännes kaikista sairausrahapäivistä. Kyse on paitsi inhimillisestä kärsimyksestä, myös mittavista kustannuksista.

– Mielenterveydestä ja etenkin sen ongelmista on yhä vaikea puhua. Koulutus pyrkii tietoa lisäämällä vaikuttamaan kielteisiin asenteisiin ja leimaamiseen. Syrjinnän nollatoleranssi tarkoittaa, että jokaista kohdellaan reilusti. Suurin osa sitä paitsi toipuu mielenterveyden häiriöstä – etenkin, kun työpaikalta saa tukea.

Karila-Hietala toivoo koulutuksen tuovan työpaikoille yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä erilaisuutta kohtaan – ja hyvää mieltä aivan tavalliseen työarkeen.

– Jokainen on vastuussa omasta osuudestaan. Miten minä käyttäydyn muita kohtaan? Tervehdinkö muita aamuisin? Hyvä mieli lähtee hyvin pienistä asioista.

Lisätietoja: Ritva Karila-Hietala, asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, puh. 040 661 6743, ritva.karila-hietala@mielenterveysseura.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Mikä pilaa sisäilman – syyllisenä kosteus, homeet vai me itse?8.9.2017 09:00Tiedote

Mikä suomalaisissa rakennuksissa sairastuttaa ihmisiä? Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravistelee vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Työsuojelurahaston tukeman laajan tutkimushankkeen tulokset Salkinoja-Salonen on koonnut kirjaan Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). Raportti on runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme