Helsingin yliopisto

Ensimmäiset tulokset planetaarisen puolustuksen testistä julkaistiin – avaruusluotaimen törmäys lyhensi taivaankappaleen kiertoaikaa 33 minuuttia

Jaa
Ensimmäiset vertaisarvioidut tulokset Nasan DART-luotaimen törmäyksestä Didymos-asteroidin kuuhun Dimorphokseen osoittavat, että planetaarisen puolustuksen testi onnistui.
Italian avaruusjärjestön LICIACube-satelliitti otti tämän lähikuvan 26. syyskuuta 2022 noin 50 kilometrin etäisyydeltä hetki sen jälkeen, kun DART oli törmännyt Dimorphokseen. Suurempi Didymos näkyy oikealla ylhäällä ja pienempi Dimorphos vasemmalla alhaalla, ja siinä näkyy selvästi sinkoutuneen aineen leviävä verho. Credit: ASI/NASA
Italian avaruusjärjestön LICIACube-satelliitti otti tämän lähikuvan 26. syyskuuta 2022 noin 50 kilometrin etäisyydeltä hetki sen jälkeen, kun DART oli törmännyt Dimorphokseen. Suurempi Didymos näkyy oikealla ylhäällä ja pienempi Dimorphos vasemmalla alhaalla, ja siinä näkyy selvästi sinkoutuneen aineen leviävä verho. Credit: ASI/NASA

DART-luotain törmäsi Dimorphos-kuuhun 26. syyskuuta 2022. Kokeen tarkoitus oli muuttaa kuun rataa ja tutkia kuinka tehokas tällainen törmäys olisi asteroidin radan muuttamiseksi.Nämä tavoitteet saavutettiin. Kuun kiertorataa pystyttiin muuttamaan törmäyttämällä. Kerätyn datan perusteella voidaan suunnitella, kuinka torjutaan maata uhkaavat asteroidit tositilanteessa.  

Tulokset on julkaistu äskettäin viidessä Nature-tiedelehden artikkelissa, joista kahdessa on kirjoittajana Helsingin yliopiston tutkijoita. Artikkeleissa esitetään kohteena olevien asteroidien yksityiskohtainen fysikaalinen karakterisointi, kuvaus DART-iskun seurauksista, kuten laajasta heittelepilvestä (sinkoutuneen materian pilvi), mittaus Dimorphosin 33 minuutin muutoksesta sen kiertoajassa Didymos-asteroidin ympäri sekä kuvaus siitä, kuinka liikemäärä siirtyi avaruusluotaimesta kuuhun. 

Dimorphos osoittautui kivikasaksi

Pienestä koostaan huolimatta kohdeasteroidi Dimorphos osoittautui sorakasaksi – irtonaisten lohkareiden ja pikkukivien kasaumaksi. Löyhän koostumuksen takia avaruuteen sinkoutunut materiapilvi oli odotettua massiivisempi. Törmäysheitteleiden syntyminen myös edesauttoi merkittävästi avaruusluotaimen liikemäärän siirtymistä asteroidille, mikä kasvatti kiertoaikaan aiheutettua muutosta, sanoo yliopistotutkija Tomas Kohout Helsingin yliopistosta.  

Kohout on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa rekonstruoinut DART-luotaimen vaikutuksen Dimorphosiin. He kuvailevat myös törmäyskohdan sijaintia ja luonnetta ja huomauttavat, että se oli kahden lohkareen välissä, joista toista luotain pyyhkäisi törmäyshetkellä. Analyysi auttaa tulevien tehtävien suunnittelussa ja auttaa ennustamaan vastaavien törmäysten tuloksia tarkemmin.  

Dimorphoksen kiertoradan muutos Didymosin ympärillä DART-törmäyksen seurauksena määritettiin ja kaksi riippumatonta lähestymistapaa viittaavat siihen, että kiertoaika lyheni noin 33 minuuttia.  

Teleskooppihavaintoja maailmanlaajuisesti

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mikael Granvik ja yliopistotutkija Tomas Kohout raportoivat yhdessä muiden tutkijoiden kanssa Hubble-avaruusteleskoopin havaintoja sinkoutuneesta materiasta eliheittelepilvestä 

Heitteleiden nopeudet ja ajallinen kehitys voivat selittää DART-luotaimen Dimorphos-kuulle aiheuttaman liikemäärän muutoksen. Andrew Cheng kollegoineen huomauttavat, että Dimorphos-kuun ratanopeus pieneni törmäyksen seurauksena merkittävästi ja siksi he ehdottavat, että liikemäärän siirtymistä avaruusluotaimesta kuuhun paransi törmäyksen tuottamien heittelevirtojen rekyyli.  

Ariel Graykowski kollegoineen raportoivat Dimorphos-havainnoista ennen törmäystä, sen aikana ja sen jälkeen maailmanlaajuisella teleskooppiverkostolla, mukaan lukien kolme Réunionin saarella ja yksi Nairobissa, jotka tallensivat törmäyksen hetken. He arvioivat sinkoutuneen pölyn massan ja energian sekä sen ajallisen kehityksen, mikä voi auttaa meitä ymmärtämään törmäysmissioiden tuloksia. 

Tieteellisesti kiinnostava piirre DARTin tuottamassa heittelepilvessä on, että sitä tultaneen käyttämään erittäin hyvin kalibroituna vertailupisteenä asteroidivyöhykkeellä verrattain usein tapahtuvien asteroidien keskinäisten törmäysten ja niiden seurauksista tehtyjen teleskooppihavaintojen tulkinnassa. DARTin merkitys on siis huomattavasti laajempi kuin saattaisi ajatella, lisää Mikael Granvik. 

Dimorphos tai Didymos eivät aiheuta vaaraa planeetta Maalle ennen tai jälkeen DARTin kontrolloidun törmäyksen Dimorphosin kanssa.

Johns Hopkins AppliedPhysicsLab rakensi ja operoi DART-avaruusluotainta ja hallinnoi NASAnPlanetaryDefenceCoordination Officen DART-missiota viraston PlanetaryMissions -ohjelmatoimiston projektina. LICIACube on Italian avaruusjärjestön (ASI) projekti, jonka toteuttaa Argotec. Lisätietoja DART-missiosta on osoitteessa https://www.nasa.gov/dart tai https://dart.jhuapl.edu.

Linkit DARTin tiederyhmässä valmisteltuihin artikkeleihin:

Daly et al.: Successful Kinetic Impact into an Asteroid for Planetary Defense https://www.nature.com/articles/s41586-023-05810-5 

Thomas et al.: Orbital Period Change of Dimorphos Due to the DART Kinetic Impact https://www.nature.com/articles/s41586-023-05805-2 

Li et al.:  Ejecta from the DART-produced active asteroid Dimorphos https://www.nature.com/articles/s41586-023-05811-4 

Cheng et al.: Momentum Transfer from the DART Mission Kinetic Impact on Asteroid Dimorphos https://www.nature.com/articles/s41586-023-05878-z 

Lisätietoja: 

Mikael Granvik – apulaisprofessori / AssociateProfessor, +358 294150715, mikael.granvik@helsinki.fi 

Tomas Kohout – yliopistotutkija / UniversityResearcher, +358 294151008, tomas.kohout@helsinki.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Italian avaruusjärjestön LICIACube-satelliitti otti tämän lähikuvan 26. syyskuuta 2022 noin 50 kilometrin etäisyydeltä hetki sen jälkeen, kun DART oli törmännyt Dimorphokseen. Suurempi Didymos näkyy oikealla ylhäällä ja pienempi Dimorphos vasemmalla alhaalla, ja siinä näkyy selvästi sinkoutuneen aineen leviävä verho. Credit: ASI/NASA
Italian avaruusjärjestön LICIACube-satelliitti otti tämän lähikuvan 26. syyskuuta 2022 noin 50 kilometrin etäisyydeltä hetki sen jälkeen, kun DART oli törmännyt Dimorphokseen. Suurempi Didymos näkyy oikealla ylhäällä ja pienempi Dimorphos vasemmalla alhaalla, ja siinä näkyy selvästi sinkoutuneen aineen leviävä verho. Credit: ASI/NASA
Lataa
Chilessä sijaitsevan NSF:n NOIRLabin SOAR-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät kuvasivat valtavan pöly- ja heittelepilven, jonka NASAn DART-avaruusaluksen törmäys asteroidi Dimorphosin pintaan lähetti matkaan 26. syyskuuta 2022. Kuvassa näkyy yli 10 000 kilometrin pituinen pölyvana - Auringon säteilypaineen työntämä pölypyrstö, joka ei juuri eroa komeetan pyrstöstä - joka ulottuu keskeltä näkökentän oikeaan reunaan. (Image: Credit: CTIO/NOIRLab/SOAR/NSF/AURA/T. Kareta (Lowell Observatory), M. Knight (US Naval Academy))
Chilessä sijaitsevan NSF:n NOIRLabin SOAR-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät kuvasivat valtavan pöly- ja heittelepilven, jonka NASAn DART-avaruusaluksen törmäys asteroidi Dimorphosin pintaan lähetti matkaan 26. syyskuuta 2022. Kuvassa näkyy yli 10 000 kilometrin pituinen pölyvana - Auringon säteilypaineen työntämä pölypyrstö, joka ei juuri eroa komeetan pyrstöstä - joka ulottuu keskeltä näkökentän oikeaan reunaan. (Image: Credit: CTIO/NOIRLab/SOAR/NSF/AURA/T. Kareta (Lowell Observatory), M. Knight (US Naval Academy))
Lataa
Tässä NASAn Hubble-avaruusteleskoopin 8. lokakuuta 2022 ottamassa kuvassa näkyy Dimorphosin pintaosista lähteneitä heitteleitä ja pölyä 285 tuntia sen jälkeen, kun NASAn DART-avaruusalus törmäsi asteroidiin tarkoituksellisesti 26. syyskuuta. Pölypilven muoto on muuttunut ajan myötä. Tutkijat jatkavat tämän materian ja sen liikkumisen tutkimista, jotta asteroidia voitaisiin ymmärtää paremmin. Credit: NASA/ESA/STScI/Hubble
Tässä NASAn Hubble-avaruusteleskoopin 8. lokakuuta 2022 ottamassa kuvassa näkyy Dimorphosin pintaosista lähteneitä heitteleitä ja pölyä 285 tuntia sen jälkeen, kun NASAn DART-avaruusalus törmäsi asteroidiin tarkoituksellisesti 26. syyskuuta. Pölypilven muoto on muuttunut ajan myötä. Tutkijat jatkavat tämän materian ja sen liikkumisen tutkimista, jotta asteroidia voitaisiin ymmärtää paremmin. Credit: NASA/ESA/STScI/Hubble
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye