Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa
Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi.
Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä kokeilusta ei vielä näiden tutkimustulosten perusteella ole syytä tehdä.
SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt julkaisivat tammikuussa joustavan perusturvan periaatteet. Joustavan perusturvan keskeinen tavoite on ihmisten toimintakyvyn vahvistaminen, jota myös perustulo näyttää edistävän. Perustuloa saaneilla ihmisillä on vähemmän terveyshuolia, stressiä ja keskittymisvaikeuksia. Perustulon saaminen näyttää vahvistavan luottamusta omaan tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan. Nämä havainnot viittaavat vahvistuneeseen toimintakykyyn.
"Perustulokokeilun alustavat tulokset antavat lisää perusteita ajatella, että etuuksien saajan näkökulmasta selkeä, ymmärrettävä ja ennakoitava perusturvajärjestelmä tukee toimintakykyä. Byrokratiaa ja velvoitteita tulee pyrkiä vähentämään, ei lisäämään, kun perusturvaa kehitetään" toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Luottamus siihen, että etuus on kuukausittain tiettynä päivänä tilillä helpottaa oman elämän suunnittelua. Saman tasoisen etuudenkin koetaan tällöin riittävän paremmin. Kun huoli toimeentulosta helpottaa, ihmisillä vapautuu energiaa muuhun toimintaan ja omaehtoiseen aktiivisuuteen, mikä edelleen vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.
SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt eivät yllättyneet siitä, ettei perustulokokeilu näyttänyt vaikuttavan työllisyyteen ensimmäisenä kokeiluvuonna. On oletettavaa, että perusturvan tekeminen joustavammaksi vaikuttaa työllistymiseen hitaammin kuin esimerkiksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen kuitenkin todennäköisesti edistää myös työllistymistä. Perustulon saaminen paransi nopeasti ihmisten luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Siksi kokeilun toisen vuoden tulokset ovat työllisyysvaikutusten näkökulmasta kiinnostavampia.
Vaikka perustulokokeilussa on monia rajoitteita, jotka vaikeuttavat myös tutkimustulosten tulkintaa, voidaan kokeilua silti pitää tervetulleena. Sen pohjalta on entistä helpompi tehdä perusturvan kehittämistä koskevia valintoja. Kokeilun tuloksia julkaistaan hiljalleen vuosien 2019–2021 aikana ja myös nämä tulokset tulee huomioida, kun perusturvaa uudistetaan.
Tutkimusraportti valtioneuvoston verkkosivuilla. Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Järvinenerityisasiantuntija
toimeentulo, tuloerot, perusturvan kehittäminen
Anne Perälahtierityisasiantuntija
toimeentuloturvaetuudet, asiakasmaksut
Jussi Ahokaspääekonomisti
talousanalyysit, talouspoliittinen vaikuttaminen, hyvinvointitalouden kehittäminen
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.