Alvar Aalto -säätiö

Epätavallisen tavallista - Keski-Suomen moderni rakennusperintö -näyttely kertoo keskisuomalaisten kuntien ja kaupunkien rakennettua tarinaa  

Jaa

Näyttely kertoo lähiympäristömme tavallisista rakennuksista ja keskisuomalaisen rakentamisen ilmiöistä 1940-luvulta 2000-luvulle. Näyttämölle pääsevät niin kyläkeskustojen ensimmäiset kerrostalot, vehmaiden maisemien ympäröimät tyyppitaloalueet, lääkäritalot ja yhteiskoulut sekä seurakuntakeskukset ja ostoskeskusten helmetkin.

Kortepohjan alue Jyväskylässä rakennettiin pääosin vuosien 1965-79 aikana. Kuva Keski-Suomen museo.
Kortepohjan alue Jyväskylässä rakennettiin pääosin vuosien 1965-79 aikana. Kuva Keski-Suomen museo.

Taajamien ajan saatossa kerroksittain muotoutunut rakennuskanta kertoo arkkitehtuurin kielellä yhteiskunnan kehityksestä sekä vallalla olleista arvostuksista ja ihanteista. Rakennusten sommittelusta, tilajäsentelyistä sekä väri-  ja materiaalimaailmasta voi lukea suunnittelun ja rakentamisajankohdan historiaa ja aikakaudelle tyypillisiä tarinoita.  

Ajallisesti näyttely jakautuu sotien jälkeisiin 1940-50-lukujen asutuskysymyksiin ja jälleenrakennusvuosiin, 1960-70 -lukujen yhteiskunnallista murrosta ilmaiseviin julkisen rakentamisen ja asuntosuunnittelun vuosikymmeniin sekä edellisiä seuranneeseen 1980-90 -lukujen taloudellisen vaurastumisen ja laman aikakauteen. Näyttely luo lopuksi silmäyksen myös nykyhetkeen, jossa korostuvat toisaalta asumisen yksilöllisen ilmaisun valtakausi, mutta myös yhä voimistuva ekologinen ajattelutapa.  

Näyttely pohjautuu Keski-Suomen museon kokoamaan rakennustutkimusmateriaaliin, joka on kerätty Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2012-2014. Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki Keski-Suomen kunnat. ”Modernin rakennusperinnön inventointihanke on ollut uraauurtava maakunnallisesti ja esimerkillinen myös valtakunnallisesti, tukeutuen Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeeseen”, kertoo työskentelyssä tiiviisti mukana ollut maakunnallinen rakennustutkija Päivi Andersson Keski-Suomen museosta. Inventoinnissa, kuten myös näyttelyssä esiteltävissä kohteissa esiin nousevat erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden synnyttämät rakennustyypit, eli ns. hyvinvointi-Suomen rakentaminen.

Tyyppitaloista metsälähiöiden elementtirakentamiseen

Näyttelytarinan aloittaa itseoikeutetusti jälleenrakennuskauden tyyppitalo, johon kiteytyvät sotien jälkeinen asuinalueiden kaavoitus ja asuntotuotannon kehittäminen. Valtakunnan kärkiarkkitehtien johdolla suunnitellut harjakattoiset, lautaverhoillut ja hartiavoimin rakennetut puolitoistakerroksiset tyyppitalorivistöt ovat taajama-alueiden tuttuakin tutumpia näkymiä. ”Kaupunkeihin suunniteltiin samaan aikaan 3-5 kerroksisia tiilimuurattuja, pinnaltaan rapattuja kerrostaloja, joista kiinnostava kokonaisuus löytyy Jyväskylän Yläkaupungin ruutukaava-alueelta”, mainitsee Keski-Suomen museon rakennustutkija Saija Silen. Tyyppitalojen ja kaupunkikerrostalojen kasvatit kulkivat kaupunkien kivikouluihin tai maaseutujen puurakenteisiin opinahjoihin. 1950-luvulla maisemaan kohonneen uuden keskikäytäväkoulun saattoi tunnistaa julkisivussa sijaitsevista päätyikkunoista. Kansakoulujen rakentamisen huippuaika osui suurten ikäluokkien vuosiin 1949-55 ja rakentamiseen käytettiin sekä tyyppipiirustuksia että arkkitehtien yksilöllisiä suunnitelmia.

Kirkonkyliä ja taajamia leimasivat 1950-luvulla pääväylien varrelle rakennetut pienimittakaavaiset pankki- ja liikerakennukset, joissa yhdistyivät usein alakerrosten liiketilat ja ylempien kerrosten toimihenkilöiden asunnot. Keskusta-alueiden reunoille rakennettiin vuosikymmenen aikana useita siunauskappeleita ja kirkkoja, joille oli tyypillistä julkisivujen karkea rappaus, liuskekivestä tehdyt yksityiskohdat sekä sisä- ja ulkotilojen yhteys. Sakraalia tunnelmaa korostettiin sivuikkunoiden kautta tilaan lankeavalla luonnonvalolla. Kappeleiden ja kirkkojen suunnittelijoina olivat useimmiten valtakunnan tunnetut arkkitehdit kuten Elsi Borg, Erkki Huttunen, Bertel Stömmer ja Mikael Nordenswan.  

1960-luvun maaltamuuton myötä tarvittiin kaupunkeihin uusia asuinalueita, joiden rivi- ja kerrostalosuunnittelussa hyödynnettiin moduulirakentamista ja elementtitekniikkaa. Valtakunnallisesti merkittävinä modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen alueina kohosivat Jyväskylään Viitaniemen puutarhamainen kaupunginosa sekä Kortepohja, jossa sovellettiin ns. kompaktikaupunkiajatusta. 1970-luku oli aluerakentamisen aikaa ja silloin rakennettiin kasvavia asutuskeskuksia, ”metsäisiä lähiöitä”, joiden läheisyyteen sijoitettiin kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja. Uusi peruskoulujärjestelmä toi koulusuunnitteluun mukaan mm. tilojen monikäyttöisyyden, 1970-luvun väriteoriat sekä suuret, maisemaan avautuvat ikkunat. Uudet seurakuntakeskukset olivat lähiöiden ja asutuskeskusten monitoimitiloja, joissa yhdistyivät mm. erilaiset kokoontumis-, kerho ja juhlatilat.

Vapaa-ajan elämyspuistot ja päiväkotien värikkäämpi arki

Lisääntyneen vapaa-ajan myötä kesämökkien rakentaminen yleistyi 1970-luvuilla. Autokannan kasvu ja tieverkoston kehittyminen edistivät moottorimajojen eli motellien rakentamista. Luonnossa liikkuminen ja retkeily yleistyivät vapaa-ajanviettotapoina ja johti leirintäalueiden sekä erilaisten leiri- ja kurssikeskusten rakentamiseen. ”Puhdas luonto oli Keski-Suomen läänin suunnitelmallisen matkailun vetovoimatekijä jonne syntyikin eräänlainen ”korpihotellien koti” mm. Rantaloma Oy:n (nyk. Rantasipi -ketju) perustamisen myötä”, kertoo rakennustutkija Saija Silen. Energiakriisin jälkeinen 1980-luvun talous- ja elinkeinoelämän nousukausi näkyi mm. liikerakentamisessa taajamien laitamille rakennettuina uudenlaisina kauppakeskuksina, automarketteina sekä tehtaanmyymälöinä. Kuntien panostus matkailun edistämiseen synnytti 1980-luvulta lähtien Keski-Suomeen erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja ja elämyspuistoja, kuten mm. Kivikaudenkylä Saarijärvellä, Saunakylä Muuramessa, Viherlandia, Suolahden Höyryveturipuisto ja laskettelukeskukset Muuramessa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella. 

Päiväkotirakentaminen oli Keski-Suomessa 1980-90-lukujen ilmiö, jonka leikittelevän arkkitehtuurin erikoisuuksia olivat sisä- ja ulkotilojen yhteneväisyys sekä tilojen pedagogiset toiminnot uima-altaineen, sisäliukumäkineen ja erilaisine leikkikoloineen. Keskustojen reuna-alueille 1980-90-luvuilla ahkerasti rakennettujen asuinalueiden katunäkymiä hallitsivat tiiliset omakotitalot. 1990-luvulla omakotirakentamisessa yleistyivät maalatut lautaverhoukset, vaihtelevan kokoiset ikkunat, katokset, syvennykset ja erkkerit, samalla kun valmistalopakettien suosio kasvoi. Myös kerrostalojen julkisivujen pintakäsittely monipuolistui. ”Jyväskylässä Kuokkalan asuinalue on 1980-2000 -lukujen tutustumisen arvoinen, modernin rakentamisen moni-ilmeinen ulkoilmamuseo, josta löytyy myös Jyväskylän vuoden 1985 Asuntomessualue”, vinkkaa Saija Silen.Vuosituhannen vaihteen asuntorakentamisessa on tullut esiin arvojen moninaistuminen - toisaalla painotetaan asumisväljyyttä ja yksilöllistä suunnittelua, toisaalla ekologista ajattelua ja yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja. Sisätilojen laajentaminen ulospäin erilaisilla parveke- ja terassilasituksilla on mahdollistanut uudenlaisten oleskelu- ja viljelytilojen käyttöönoton.

Kahden museon yhteistyössä tuottaman näyttelyn käsikirjoituksesta on vastannut rakennustutkija Saija Silen Keski-Suomen museosta ja näyttelyn visuaalisen ilmeen on luonut valokuvaaja Maija Holma Alvar Aalto -museosta.  Keski-Suomen modernia rakennusperintöä avataan yleisölle asiantuntijaluennoilla, opastetuilla kaupunkikierroksilla sekä erilaisissa tapahtumissa.

Epätavallisen tavallista - Keski-Suomen moderni rakennusperintö  
Alvar Aalto -museon Galleriassa 16.3.-20.5.2018
Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vt. tiedottaja Mirkka Vidgrén
puh. 040 168 5142
mirkka.vidgren@alvaraalto.fi

Kuvat

Kortepohjan alue Jyväskylässä rakennettiin pääosin vuosien 1965-79 aikana. Kuva Keski-Suomen museo.
Kortepohjan alue Jyväskylässä rakennettiin pääosin vuosien 1965-79 aikana. Kuva Keski-Suomen museo.
Lataa
Voionmaan koulu rakennettiin Jyväskylään arkkitehti Kosti Torppen suunnitelmien mukaan v. 1958. Kuva Keski-Suomen museo, Seppo Turpeinen.
Voionmaan koulu rakennettiin Jyväskylään arkkitehti Kosti Torppen suunnitelmien mukaan v. 1958. Kuva Keski-Suomen museo, Seppo Turpeinen.
Lataa
Arkkitehti Bengt Lundtsten suunnitteli asuintaloja Jyväskylän Kortepohjaan 1964-68. Kuva Keski-Suomen museo, Saija Silen. Kuvankäsittely Maija Holma.
Arkkitehti Bengt Lundtsten suunnitteli asuintaloja Jyväskylän Kortepohjaan 1964-68. Kuva Keski-Suomen museo, Saija Silen. Kuvankäsittely Maija Holma.
Lataa
Tuulenkylä -yhteisö rakennettiin Jyväskylän Kuokkalaan v. 1985 Arkkitehtitoimisto Moilanen & Jääskeläinen suunnitelmien mukaan. Kuva Keski-Suomen museo, Ulla Pohjamo. Kuvankäsittely Maija Holma.
Tuulenkylä -yhteisö rakennettiin Jyväskylän Kuokkalaan v. 1985 Arkkitehtitoimisto Moilanen & Jääskeläinen suunnitelmien mukaan. Kuva Keski-Suomen museo, Ulla Pohjamo. Kuvankäsittely Maija Holma.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto -säätiö

JYVÄSKYLÄ ja HELSINKI

040 135 6210https://www.alvaraalto.fi

Alvar Aalto -säätiö toimii paremman arkiympäristön ja muotoilukulttuurin hyväksi lähtökohtanaan Alvar Aallon ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja ekologiset arvot. Alvar Aalto -museo, säätiön osana, pitää yllä ja kartuttaa kokoelmiaan ja arkistojaan sekä tuottaa monipuolisia yleisön- ja asiantuntijapalveluita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Alvar Aalto -säätiö

Göran Schildtin ja Alvar Aallon yhteistyöstä kertova näyttely kulkee kahden modernin humanistin jalanjäljillä2.6.2017 10:00Tiedote

Alvar Aalto -museon kesän päänäyttelynä nähdään Schildt & Aalto. Modernit humanistit, joka on esillä museon Galleriassa 2.6.–17.9.2017. Näyttely kertoo kirjailija Göran Schildtin ja arkkitehti Alvar Aallon ystävyydestä ja yhteistyöstä. Kahta erilaista persoonaa yhdisti muun muassa samankaltainen arvomaailma, laaja sivistyneisyys sekä kiinnostus Välimeren kulttuuria kohtaan. Näyttely on kunnianosoitus Göran Schildtin elämäntyölle sekä kahden modernin humanistin ystävyydelle.

Alvar Aalto -museon näyttelyvuoden päättää suomalainen nykyarkkitehtuuri24.11.2016 09:30Tiedote

“Suomen arkkitehtuuria. Kaksivuotiskatsaus 2016” -näyttely avautuu Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä 25.11.2016. Kaksivuotiskatsaus nostaa tänä vuonna esille rohkeaa ajattelua ja kokeilevaa arkkitehtuuria. Mukana ovat muun muassa Jyväskylässä sijaitseva arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittanut Puukuokka ja korjausrakentamisen osaamista esittelevä Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme