Kalevi Sorsa -säätiö

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin julkaisutilaisuus 18.8.2020

Jaa

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee laatuaan ensimmäisen Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportin 18.8.2020 Helsingissä. Raportti luo kattavan ja yleistajuisen katsauksen eriarvoisuuteen ja sen kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Raportissa tarkastellaan erityisesti sosioekonomista eriarvoisuutta eli tulo- ja varallisuuseroja, terveyseroja, eriarvoisuutta koulutuksessa ja eriarvoisuuden ylisukupolvisuutta. Kirjassa käsitellään myös tulojen yhteyttä äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan, rasismia kouluissa sekä ruumiin kokoon liittyvää sukupuolittunutta syrjintää.

Kirja on kattava tietopaketti, joka yhdistää eriarvoisuuden ulottuvuuksia ja keskustelee eriarvoisuuden merkityksestä yhteiskunnalle. Eriarvoisuutta ei ymmärretä pelkkänä huono-osaisuutena vaan sellaisina väestöryhmien välisinä rakenteellisina eroina, joita ei voi oikeuttaa. Kirja yhdistää vankan tutkimustiedon konkreettisiin esityksiin siitä, miten eriarvoisuutta voidaan vähentää. Kirjassa esitetäänkin 34 kohdan lista eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Raportti julkaistaan avoimessa tilaisuudessa tiistaina 18.8.2020 klo 11.00–12.30 Helsingin keskustakirjaston Oodin Kino Reginassa. Tilaisuus myös striimataan ja se on katsottavissa Kalevi Sorsa -säätiön Facebook-sivulla. Julkaisutilaisuudessa kirjan kirjoittajia haastattelee Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Koronasta johtuvan yleisömäärän rajoittamisen vuoksi tilaisuuteen on ilmoittauduttava ennakkoon viimeistään sunnuntaina 16.8.2020 tässä. Tila on esteetön. Tervetuloa!

Kirjan luvut

(Ks. kirjoittajaesittelyt tiedotteen lopussa)

Tulo- ja varallisuuserot -luvussa Marja Riihelä ja Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä Suomessa 1960-luvulta 2010-luvun loppupuolelle saakka.

Terveyserot-luvussa Katri Aaltonen, Sanni KotimäkiLaura Salonen ja Essi Tenhunen vertailevat eri sosioekonomisten ryhmien terveydentilaa, hyvinvointia ja kuolleisuutta sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Vertailua tehdään sukupuolen, tulojen, koulutuksen ja ammattiaseman mukaan.

Eriarvoisuus koulutuksessa -luvussa Sanna Kailaheimo-LönnqvistElina Kilpi-JakonenMikko Niemelä ja Irene Prix vertailevat koulutukseen hakeutumista ja koulutuksen läpäisyä äidinkielen, sukupuolen ja perhetaustan mukaan.

Eriarvoisuuden periytyminen -luvussa Niko Eskelinen, Jani ErolaAleksi KarhulaLucia Ruggera ja Outi Sirniö tutkivat perhetaustan mukaisia eroja koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa.

Palkkakuitti äänestyslippuna: tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan -luvussa Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen tarkastelevat aiemmin julkaisemattomaan aineistoon perustuen tulotason laskun yhteyttä puoluevalintaan. Luvussa tarkastellaan myös tulotason yhteyttä äänestysaktiivisuuteen.

Nuorten rasismin kokemukset peruskoulussa ja toisella asteella -luvussa Tuomas Zacheus esittelee Suomen Akatemian rahoittaman, monivuotisen TRANSIT-tutkimushankkeen tuloksia. Luvussa on katkelmia yhdeksäsluokkalaisten ja toisen asteen toisella luokalla opiskelleiden valtaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttotaustaisten nuorten haastatteluista.

Ruumiin kokoon liittyvä sukupuolittunut syrjintä -luvussa Hannele Harjunen laajentaa perinteistä eriarvoisuus- ja syrjintäkeskustelua ruumiin kokoon. Harjunen hyödyntää luvussaan aineistoa, jonka hän on kerännyt yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa vuonna 2015.

Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on myös kirjoittanut kirjan johdannon ja johtopäätökset. Eriarvoisuus tulisi Mattilan mukaan ymmärtää monitahoisena ilmiönä, jota ei voi typistää yhteen ulottuvuuteen tai indikaattoriin.

Kirjoittajat

Katri Aaltonen (FaT) toimii erikoistutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella INVEST-lippulaivassa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat lääke-, terveys- ja sosiaalipolitiikka.

Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa ja lippulaiva INVESTin johtaja. Hän on tutkinut sosiaalista eriarvoisuutta ja sen periytymistä sukupolvien välillä erityisesti koulutuksessa ja yhteiskuntaluokkien välillä.

Niko Eskelinen (YTM) on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelmassa ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Eskelinen tutkii haavoittuvien ryhmien hyvinvointiin, huono-osaisuuteen ja sosiaalisen aseman periytyvyyteen liittyviä kysymyksiä

Hannele Harjunen (YTT, dosentti) toimii sukupuolentutkimuksen yliopistolehtorina Jyväskylän yliopistossa. Harjusen tutkimuksen painopisteitä ovat erityisesti sukupuolittuneet ruumiin normit ja valta sekä yhteiskuntatieteellinen lihavuustutkimus.

Sanna Kailaheimo-Lönnqvist (VTM) on väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Tutkimuksissaan hän on ollut kiinnostunut ylisukupolvisesta eriarvoisuudesta.

Aleksi Karhula (VTT) työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja ympäristöt -tutkimusohjelmassa ja Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella. Hänen tutkimusteemansa sivuavat ylisukupolvista periytymistä ja asumistutkimusta.

Timo M. Kauppinen (VTT, dosentti) toimii tutkimuspäällikkönä sosiaalipolitiikan tutkimusyksikössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on tutkinut erityisesti alueellisesti ja ylisukupolvisesti ilmenevää eriarvoisuutta.

Elina Kilpi-Jakonen (DPhil) on sosiologian apulaisprofessori ja akatemiatutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät muun muassa koulutuksellista ja ylisukupolvista eriarvoisuutta sekä maahanmuuttajien lapsia.

Sanni Kotimäki (VTM) toimii erikoistutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella hankkeessa ”Life-course experiences, intergenerational processes, and child wellbeing and development” ja tohtorikoulutettavana INVEST-lippulaivassa. Kotimäki tutkii sosioekonomisten terveyserojen ja sosioekonomisen aseman periytymistä.

Maija Mattila (YTT) työskentelee eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaavana Kalevi Sorsa -säätiössä.

Mikko Niemelä (VTT) toimii sosiologian professorina Turun yliopistossa sekä tutkimusprofessorina Kelassa. Hän johtaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) ja toimii tutkimusryhmän johtajana INVEST-lippulaivassa.

Irene Prix (VTT) työskentelee sosiologian yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa perhetaustan merkitystä kouluttautumiseen sekä miesten ja naisten eroja koulutusalan valinnassa Suomessa.

Marja Riihelä (KTT) on erikoistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ja mukana WIP-konsortiossa, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Hän on perehtynyt kysymyksiin tuloliikkuvuudesta.

Lucia Ruggera (D.Soc.Sc.) on erikoistutkija Turun yliopistossa INVEST-lippulaivahankkeessa. Hän tutkii sosiaaliseen liikkuvuuteen ja koulutuksen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Laura Salonen (VTM) työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella TITA-hankkeessa ja tohtorikoulutettavana INVEST-lippulaivan tohtorikoulutusohjelmassa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat sosioekonomiset terveyserot ja niiden periytyminen.

Outi Sirniö (VTT) työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikössä. Hän tarkastelee tutkimuksissaan ylisukupolviseen sosiaaliseen periytymiseen, yhteiskunnan kerrostuneisuuteen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Essi Tenhunen on kansanterveystieteen maisteriopiskelija Tukholman yliopistossa. Hän osallistui raportin kirjoittamiseen osana harjoitteluaan Turun yliopiston INVEST-lippulaivassa.

Matti Tuomala, taloustieteen professori (emeritus), toimii tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa WIP-konsortiossa, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Hän on julkaissut laajasti tutkimuksia optimaalisen verotuksen teoriasta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta.

Hanna Wass (VTT) on yleisen valtio-opin dosentti ja työskentelee yliopistotutkijana ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeessa Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on tutkinut laajasti poliittisen osallistumisen eriytymistä ja yhdenvertaisen poliittisen edustuksen edellytyksiä.

Tuomas Zacheus (KT) on kasvatustieteen dosentti Turun yliopistossa, erityisalana maahanmuuttajien kotoutuminen ja koulutuspolut.

 

Koronaan liittyvä tärkeä huomautus

  • Tilaisuuden henkilömäärä on rajattu 70:een, minkä vuoksi pyydämme ilmoittautumiset lomakkeella viimeistään sunnuntaina 16.8.2020.
  • Yleisön jäseniä pyydetään saapumaan paikalle hyvissä ajoin klo 10.30 lähtien, jolloin voidaan välttää ruuhka tilaisuuden alkamisajankohtana.
  • Käytössä olevien penkkien väliin jätetään kaksi tyhjää penkkiä, jotta 1–2 metrin turvaväli säilyy.
  • Turvavälit on pidettävä myös tilaisuuteen saapuessa ja sieltä poistuessa.
  • Tilassa on tarjolla käsidesiä.
  • Aivastaminen ja yskiminen suunnataan nenäliinaan, joka heitetään välittömästi roskiin, tai sen puuttuessa kyynärtaipeeseen.
  • Riskiryhmiin kuuluville osallistumista ei suositella.
  • Tilaisuuteen ei saa tulla, jos on mitään sairastumiseen viittaavia oireita (yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet, päänsärky).

Lisätiedot, raportin ennakkoversio (embargolla) ja alkuperäiset kuviot excel-tiedostoina:

Hankevastaava Maija Mattila, maija.mattila(at)sorsafoundation.fi, puh. 050 575 1338

Lukukohtaiset yhteystiedot:

Tulo- ja varallisuuserot:
Matti Tuomala, puh. 050 318 6037, matti.tuomala(at)tuni.fi

Terveyserot:
Sanni Kotimäki, puh. 050 3406883, sanni.kotimaki(at)utu.fi

Eriarvoisuus koulutuksessa:
Sanna Kailaheimo-Lönnqvist, puh. 044 5290223, sanna.kailaheimo-lonnqvist(at)utu.fi

Eriarvoisuuden periytyminen:
Niko Eskelinen, puh. 040 8700 796, niko.s.eskelinen(at)utu.fi

Tulojen yhteys puoluevalintaan ja äänestysaktiivisuuteen:
Hanna Wass, puh. 050 4484 399, hanna.wass(at)helsinki.fi

Rasismi kouluissa:
Tuomas Zacheus, puh. 044 0342195, tuzach(at)utu.fi

Ruumiin kokoon liittyvä sukupuolittunut syrjintä:
Hannele Harjunen, puh.040 700 4033, hannele.s.harjunen(at)jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

TUTKIMUS: LYHYEMPI TYÖAIKA SÄÄSTÄISI YMPÄRISTÖÄ8.6.2020 12:37:27 EESTTutkimus

Tuoreen tutkimuksen mukaan työajalla ja yhteiskuntien aiheuttamalla ympäristöpaineella on yhteys: Mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä. Työtunneilla havaitaan olevan kaksi vaikutusta: toisaalta ne vaikuttavat paitsi kulutuksen määrään (sekä kotitalouksien että kansantalouden tasolla) sekä kulutuksen sisältöön, jota lyhyet työtunnit muokkaavat pääsääntöisesti ympäristöystävälliseen suuntaan. Siten työajan lyhentäminen voisi vähentää päästöjä ja toimia osaratkaisuna aikamme ekologiseen kriisiin. Samuli Sinisalon tutkimuksessa "Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset" (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin työajan lyhentämisen ympäristövaikutuksia 12 tutkimuksen perusteella.

Filosofian professori puhuu eriarvoisuudesta, poliitikot kommentoivat, ti 11.2. klo 18.0030.1.2020 05:30:00 EETKutsu

Tasavertaisuuden puute itsessään on ongelma, ei vain se, että jotkut ovat köyhiä tai kouluttamattomia. Näin sanoo Helsingin yliopiston filosofian professori Antti Kauppinen, joka on kirjoittanut raportin eriarvoisuuteen liittyvästä moraalisesta problematiikasta Kalevi Sorsa -säätiölle. "Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta" -raportin julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 11.2.2020 klo 18.00 Kallion Oivassa.

KOSKELA: SUOMI EI OLE LAKKOHERKKÄ MAA6.11.2019 04:00:00 EETTiedote

Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui - lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta.

KUTSU: Lakko ja yhteiskunta-tietokirjan julkaisutilaisuus 6.11.2019 klo 16.22.10.2019 18:20:15 EESTKutsu

Työmarkkinasyksy tiivistyy ja lakkoaalto vyöryy yli maan. Mutta mikä on lakko-oikeuden yhteiskunnallinen merkitys ja miksi se on säilynyt länsimaisten demokratioiden tunnuspiirteenä? Tervetuloa tilaisuuteen! Aika: Keskiviikko 6.11.2019 klo. 16.00--18.00. Paikka: Tiedekulma, Think Lounge (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Ilmoittaudu alla olevasta linkistä 3.11. mennessä kahvitarjoilun mitoittamiseksi. https://bit.ly/2lLJIiG

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme