Kalevi Sorsa -säätiöKalevi Sorsa -säätiö

Eriarvoisuuksien Suomi: Alueelliset sosioekonomiset erot Manner-Suomessa -raportin julkaisutilaisuus 20.4. klo 15.00–16.30

Jaa
Hyvinvointi ei jakaudu kaikille Suomen alueille tasaisesti. Laajoilla maaseutumaisilla alueilla menestyksen eväät ovat vähissä hyvinvoinnin keskittyessä kaupunkeihin ja niiden ympäristöön. Samaan aikaan erityisesti suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu kamppailevat sosiaalisen syrjäytymisen riskien kanssa.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee raportin "Eriarvoisuuksien Suomi – Alueelliset sosioekonomiset erot Manner-Suomessa" webinaarissa tiistaina 20.4.2021 klo 15.00–16.30Webinaari on katsottavissa Facebookissa. 

Miten alueellisen epätasa-arvon ongelmia voisi ratkoa kestävällä tavallaOnko urbanisaatio paitsi tosiasia myös välttämättömyys? Miten palvelut taataan inhimillisellä tavalla niillä alueilla, joilla väki vähenee ja pidot eivät parane? Mitkä mahdollisuudet kaupunkialueilla on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä? Olisiko aika tasata hyvinvoinnin eroja ihmisten eikä niinkään kuntien välillä? 

Kuntaministeri Sirpa Paatero esittää videotervehdyksen. Tilaisuudessa raporttia kommentoivat myös aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro, kansanedustaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Bella Forsgrén ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen. Puhujakaarti täydentyy.

** 

Eriarvoisuuksien Suomi -raporttia varten on tehty klusterianalyysi, jossa Suomen alueet on jaettu neljään klusteriin eli joukkoon yhdentoista hyvinvointia kuvaavan indikaattorin perusteella. Indikaattoreina tarkasteltiin työllisyyttä, huoltosuhdetta, yritysten liikevaihtoa, lasten köyhyysriskiä, korkeakoulutettujen osuutta väestöstä, mediaanibruttotuloja, terveydenhoitosektorilla työskentelevien määrää, asuntolainoja, äänestysaktiivisuutta, laajakaistan kattavuutta sekä sisäistä muuttoliikettä. 

Analyysin perusteella hahmottuu neljä aluetyyppiä: 

1) Menestyvät pääkaupunkiseutu ja kaupunkien vaikutusalueet (43 kuntaa, 1,94 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaarina, Pirkkala, Liminka, Tornio ja Siilinjärvi. 

2) Kaupunkialueet, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä (33 kuntaa, 2,01 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Tampere, Turku, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta. 

3) Keskiverto-Suomi (109 kuntaa, 0,95 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Kouvola, Salo, Kristiinankaupunki, Lappajärvi, Simo ja Kittilä. 

4) Taantuvat alueet (109 kuntaa, 0,58 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Hamina, Lieksa, Merikarvia, Kauhajoki, Taivalkoski ja Enontekiö. 

Raportti on tuotettu osana eurooppalaista yhteistyötä saksalaisen Friedrich-Ebert-Stiftungin ja Euroopan tasolla toimivan Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajan kanssa. Hanke on aiemmin tuottanut vastaavan analyysin Saksasta ja tekeillä on analyysit Ruotsista, Virosta, Romaniasta ja Italiasta. Indikaattorit on valittu yhteistyössä analyysin tuottaneen saksalaisen Institut für Landes- und Stadtentwicklungsforschung -tutkimusinstituutin tutkijoiden kanssa. Kalevi Sorsa -säätiö vastaa politiikkasuosituksista.

Raportin lisäksi hankkeeseen liittyy interaktiivinen nettisivu, jossa indikaattoreita voi tarkastella kuntakohtaisesti. Nettisivu julkaistaan raportin julkaisun yhteydessä.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye