Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen
Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla.
Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia.
Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi.
Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä
Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtaisiin tiloihin voi pahentaa oireilevan tilannetta. Toimi vahvistaa käsitystä, että oireilun syynä olisi tuntemattomia sisäilmaan liittyviä tekijöitä, mikä voi johtaa pahenevaan välttämiskäyttäytymiseen ja toimintakyvyn laskuun.
Kun erityisolosuhteita käytetään ratkaisuna, se johtaa usein oireilevan tai hänen perheensä fyysisen ja sosiaalisen elinpiirinsä kaventumiseen. Erityisesti lasten kohdalla tällä voi olla kauaskantoisia haitallisia seuraamuksia.
Siirrot erityispuhtaisiin tiloihin saattavat myös pahentaa muiden rakennuksen käyttäjien tai omaisten sisäilmaan liittyviä vaarakäsityksiä, huolta ja haittakokemuksia. Vaaran merkityksen korostaminen voi voimistaa ja ylläpitää toiminnallisia oireita ja lisätä ympäristöherkkyyden riskiä.
”Ympäristöherkkyyden ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää puuttua erityisesti käsityksiin sisäilmaan liittyvistä haitoista ja vaaroista. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta, kuten viranomaisilta, terveydenhuollon ammattilaisilta, päättäjiltä, medialta ja järjestöiltä, vastuullisuutta toiminnassa ja annetuissa suosituksissa”, sanoo ylilääkäri Risto Vataja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollossa
Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja potilaalle tulee tehdä tarvittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
”Haittaava oireilu on huolellisesti selvitettävä terveydenhuollossa. Tyypillisesti oireilu johtuu monista tekijöistä, joten hoito ja kuntoutus pitää räätälöidä yksilöllisesti. Poikkeustilanteissa tiettyjä sisätiloja voidaan välttää, mutta vain väliaikaisesti osana muuta hoitoa ja kuntoutusta. Pitkään jatkuva välttäminen voi voimistaa reagointia tavanomaisille ympäristöille ja johtaa normaalia elämää vaikeuttavaan ympäristöherkkyyteen”, sanoo ylilääkäri Maritta Kilpeläinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Oireilevaa voidaan auttaa ja tukea monin tavoin
Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristössä oireilevia. Monet keinot tukevat kaikkien rakennuksen käyttäjien toimintakykyä ja hyvinvointia.
Keinoja ovat mm.
- sisäympäristön laadun ja viihtyisyyden parantaminen (esim. lämpöolosuhteet, meluisuus, sisäilman kuivuus, epäpuhtaudet, tuoksut ja hajut sekä monet keskittymiseen ja viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät)
- oireiden huolellinen selvittäminen terveydenhuollossa, hoito- ja kuntoutustoimet sekä seuranta, joilla pyritään yhteisymmärrykseen oireiluun vaikuttavista tekijöistä ja vähentämään mahdollista turhaa huolta
- eri keinojen joustava hyödyntäminen oireiden helpottamiseksi ja oirekuvasta toipumiseksi (esim. oireenmukainen hoito, kuormitustekijöiden vähentäminen ja voimavarojen lisääminen sekä psykososiaalinen tuki ja kuntoutus)
- työn muokkaaminen väliaikaisesti osana muuta työkyvyn tukea (esim. työjärjestelyt, tilajärjestelyt, etätyö ja työaika)
- vuorovaikutteisen viestinnän lisääminen rakennuksen sisäilman laadusta sekä tiedon välittäminen sisäilman terveysvaikutuksista ja oireiluun vaikuttavista tekijöistä.
Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä.
Lisätietoja
Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?
Risto Vataja
ylilääkäri
HUS, Psykiatria
p. 050 4277 331
etunimi.sukunimi@hus.fi
Maritta Kilpeläinen
ylilääkäri
Tyks, Keuhkosairauksien vastuualue
p. 050 566 3340
etunimi.sukunimi@tyks.fi
Juha Pekkanen
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme