Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen

Jaa

Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla.

Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia.

Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi.

Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä

Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtaisiin tiloihin voi pahentaa oireilevan tilannetta. Toimi vahvistaa käsitystä, että oireilun syynä olisi tuntemattomia sisäilmaan liittyviä tekijöitä, mikä voi johtaa pahenevaan välttämiskäyttäytymiseen ja toimintakyvyn laskuun.

Kun erityisolosuhteita käytetään ratkaisuna, se johtaa usein oireilevan tai hänen perheensä fyysisen ja sosiaalisen elinpiirinsä kaventumiseen. Erityisesti lasten kohdalla tällä voi olla kauaskantoisia haitallisia seuraamuksia.

Siirrot erityispuhtaisiin tiloihin saattavat myös pahentaa muiden rakennuksen käyttäjien tai omaisten sisäilmaan liittyviä vaarakäsityksiä, huolta ja haittakokemuksia. Vaaran merkityksen korostaminen voi voimistaa ja ylläpitää toiminnallisia oireita ja lisätä ympäristöherkkyyden riskiä.

”Ympäristöherkkyyden ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää puuttua erityisesti käsityksiin sisäilmaan liittyvistä haitoista ja vaaroista. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta, kuten viranomaisilta, terveydenhuollon ammattilaisilta, päättäjiltä, medialta ja järjestöiltä, vastuullisuutta toiminnassa ja annetuissa suosituksissa”, sanoo ylilääkäri Risto Vataja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollossa

Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja potilaalle tulee tehdä tarvittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

”Haittaava oireilu on huolellisesti selvitettävä terveydenhuollossa. Tyypillisesti oireilu johtuu monista tekijöistä, joten hoito ja kuntoutus pitää räätälöidä yksilöllisesti. Poikkeustilanteissa tiettyjä sisätiloja voidaan välttää, mutta vain väliaikaisesti osana muuta hoitoa ja kuntoutusta. Pitkään jatkuva välttäminen voi voimistaa reagointia tavanomaisille ympäristöille ja johtaa normaalia elämää vaikeuttavaan ympäristöherkkyyteen”, sanoo ylilääkäri Maritta Kilpeläinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Oireilevaa voidaan auttaa ja tukea monin tavoin

Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristössä oireilevia. Monet keinot tukevat kaikkien rakennuksen käyttäjien toimintakykyä ja hyvinvointia.

Keinoja ovat mm.

  • sisäympäristön laadun ja viihtyisyyden parantaminen (esim. lämpöolosuhteet, meluisuus, sisäilman kuivuus, epäpuhtaudet, tuoksut ja hajut sekä monet keskittymiseen ja viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät)
  • oireiden huolellinen selvittäminen terveydenhuollossa, hoito- ja kuntoutustoimet sekä seuranta, joilla pyritään yhteisymmärrykseen oireiluun vaikuttavista tekijöistä ja vähentämään mahdollista turhaa huolta
  • eri keinojen joustava hyödyntäminen oireiden helpottamiseksi ja oirekuvasta toipumiseksi (esim. oireenmukainen hoito, kuormitustekijöiden vähentäminen ja voimavarojen lisääminen sekä psykososiaalinen tuki ja kuntoutus)
  • työn muokkaaminen väliaikaisesti osana muuta työkyvyn tukea (esim. työjärjestelyt, tilajärjestelyt, etätyö ja työaika)
  • vuorovaikutteisen viestinnän lisääminen rakennuksen sisäilman laadusta sekä tiedon välittäminen sisäilman terveysvaikutuksista ja oireiluun vaikuttavista tekijöistä.

Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä.

Lisätietoja

Kannanotto: Sisäympäristöissä oireilevien siirto erityispuhtaisiin tiloihin – riskit ja selvitystarpeet

Ohjelman asiantuntijaryhmä

Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen? 

Risto Vataja
ylilääkäri
HUS, Psykiatria
p. 050 4277 331
etunimi.sukunimi@hus.fi

Maritta Kilpeläinen
ylilääkäri
Tyks, Keuhkosairauksien vastuualue
p. 050 566 3340
etunimi.sukunimi@tyks.fi

Juha Pekkanen
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta1.4.2021 12:51:43 EEST | Tiedote

Suomessa on 1.4. mennessä annettu kaikkiaan yli miljoona rokoteannosta. Rokotettuja on yli 900 000, ja heistä kaikki ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronarokotetta. ”Tämä on hyvä uutinen, sillä jo yksi annos mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen suojateho kehittyy vähitellen useamman viikon kuluessa ja toinen rokoteannos tarvitaan, jotta teho on mahdollisimman pitkäkestoinen. Rokotusten tahti kiihtymässä Parhaillaan kunnissa rokotetaan 70 vuotta täyttäneitä ja taustasairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvia. Tämän hetken arvion mukaan lähes kaikki ikääntyneet ovat saaneet koronarokotteen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat toukokuun puoleenväliin mennessä. Rokotustahdin odotetaan kiihtyvän kesän lähestyessä. ”Etenemisen nopeus on kiinni ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet a

Ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa saatu – rokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia31.3.2021 08:36:09 EEST | Tiedote

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %). Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla. Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epi

THL antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle: koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa26.3.2021 14:09:36 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon koskien covid-19 -rokotusten alueellista kohdentamista aluekohtaisen epidemiatilanteen perusteella. THL:n arvion mukaan koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti on toteutettavissa. Malli vähentäisi tehohoidon tarvetta jonkin verran, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi. Rokotusten mahdollisimman ripeä edistyminen ikääntyneillä, riskiryhmissä ja alttiina olevassa väestössä on ensisijaista. THL on tarkastellut lausunnossaan lääketieteellisten ja epidemiologisten perusteiden lisäksi myös muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuteen, rokotteiden toimitusaikatauluun ja jakeluun liittyviä kysymyksiä sekä kuntien mahdollisuutta toteuttaa rokotukset. Arvion laatimisessa on käyty vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. THL on huomioinut lausunnossaan myös Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kannan. Koronarokotusten mahdollisesta alueellisesta kohdentamisesta päättävät

AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen24.3.2021 17:11:03 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päättänyt, että koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä maanantaista 29.3. alkaen. ”65 vuotta täyttäneillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä, joiden mahdollista yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen parhaillaan selvitetään. Tämän ikäryhmän rokotuksia voidaan siis jatkaa normaalisti, toteaa THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. ”Vakavan koronavirustaudin riski kasvaa iän myötä merkittävästi, ja koronarokotukset tarjoavat tehokasta suojaa sitä vastaan.” Myös THL:n nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR totesi tiistaina, että AstraZenecan rokotteen käytön jatkaminen 65 vuotta täyttäneillä on lääketieteellisesti perusteltua. Varovaisuusperiaatteen vuoksi AstraZenecan rokotetta ei toistaiseksi alle 65-vuotiaille Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille. Suomessa,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme