Espoolaiset lapset ja nuoret tyytyväisiä elämäänsä

Ammattiin opiskelevat ovat kokeneet jokaisella tutkimuskerralla terveytensä huonommaksi kuin yläluokkalaiset ja lukiolaiset. Tämän vuoden tutkimuksessa ammattiin opiskelevien kokemus omasta terveydestään on pysynyt ennallaan, mutta yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokevat terveytensä huonommaksi kuin aiemmin. Ammattiin opiskelevat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin peruskoulun ja lukion opiskelijat.

Valtakunnallisen trendin mukaisesti yhä useampi espoolainen nuori on raitis, ja yhä harvempi tupakoi päivittäin. Raittiiden osuus yläluokilla on Espoossa 63 %, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin kolmannes. Päivittäinen tupakointi yläluokilla ja lukiossa on jo melko vähäistä, ja ammatillisissa oppilaitoksissa tupakoivien osuus on vähentynyt selvästi. Sen sijaan nuuskan käyttö on lisääntynyt. Päivittäin nuuskaavia on 4–5 % yläluokkalaista ja lukiolaisista, sekä 11 % ammattiin opiskelevista.

Nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt. Ylipainoisuus on selvästi yleisempää ammattiin opiskelevilla (25 %) kuin yläluokkalaisilla (15 %) ja lukiolaisilla (14 %).

Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana oli kokenut 13 % kyselyyn vastanneista alaluokkalaisista. Yläluokkalaisista 14 %, lukiolaisista 12 % ja ammattiin opiskelevista 11 % oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana. Tytöillä ahdistuneisuuden kokemukset ovat huomattavasti poikia yleisempiä yläluokilla ja toisella asteella.

Suurin osa pitää koulunkäynnistä

Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, jonka parissa he viettävät aikaa vähintään kerran viikossa. Yleisintä säännöllinen harrastaminen on lukiolaisilla (94 %). Espoon strategisena tavoitteena on taata kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa.

Suurin osa ammattiin opiskelevista ja alaluokkalaista pitää koulunkäynnistä. Yläluokkalaiset pitävät koulusta selvästi vähiten kyselyn kohderyhmistä (60 %). Alaluokkalaisista reilut kolmasosa koki itsensä usein väsyneeksi koulussa. Vähiten koulu-uupumusta kokivat ammattiin opiskelevat. Yhä suurempi osa opiskelijoista kokee, että opettajat rohkaisevat mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla.

Lähes kaikilla alaluokkalaista on vähintään yksi hyvä kaveri. Ammatillisissa oppilaitoksissa ilman läheistä ystävää on joka kymmenes nuori. Alaluokkalaisista 7 % ja yläluokkalaisista 5 % on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Syrjivä kiusaaminen, eli kiusaaminen ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla, on yleisintä yläluokkalaisilla. Työ kiusaamisen vähentämiseksi jatkuu, sillä Espoon strategisena tavoitteena on koulukiusaamisen nollatoleranssi ja koulurauhan takaaminen kaikille.

Suuri osa yläluokkalaista ja toisella asteella opiskelevista koki, että heillä on mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltään painavista asioista. Niiden nuorten määrä, jotka kokivat keskusteluyhteyden vanhempien kanssa hyväksi, oli lisääntynyt kaikissa kyselyn kohderyhmissä.

Tiedot käyvät julki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Kouluterveyskyselystä. Kysely toteutettiin keväällä 2017, ja kohderyhmänä olivat peruskoulun 4., 5., 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista.

Kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan THL:n raportointijärjestelmässä: www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset