Espoon kaupunki - Esbo stad

Espoon ilmastopäästöt putosivat 16 prosenttia

Jaa

HSY:n vuoden 2020 päästölaskenta kertoo, että Espoon asukaskohtaiset päästöt saatiin ensi kertaa puolitettua vertailuvuoteen 1990 verrattuna. Hiilineutraali Espoo vuonna 2030 on nopeasti kasvavalle kaupungille haastava urakka, mutta tehtävissä.

Koronavuosi 2020 oli ympäristölle ilouutinen: pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt laskivat 11 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Espoon 16 prosentin pudotus oli seudun kaupungeista suurin.

Yli puolet pääkaupunkiseudun vuotuisista päästöistä on peräisin rakennusten lämmityksestä. Erityisesti kaukolämmön tuotanto vihertyi seudulla nopeasti. Espoossa kivihiilen käyttö väheni yli 50 prosenttia edellisvuodesta. Jo runsas 40 prosenttia Espoon kaukolämmöstä tuotettiin vuonna 2020 uusiutuvilla energialähteillä.

– Yhdessä yritysten kanssa tehty ilmastotyö näkyy nyt myös tilastoissa, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Espoon kaupunki on sitoutunut esimerkiksi yhdessä energiayhtiö Fortumin kanssa hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon tämän vuosikymmenen kuluessa. 

Espoon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 2016 lähtien olleet pääkaupunkiseudun kaupunkien pienimmät. Kestävä Espoo -kehitysohjelmassa on päästöttömän kaukolämmön lisäksi lähes 30 muuta hanketta, joilla taataan se, että positiivinen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. 

– Espoossa tärkein yksittäinen ilmastoteko on luopuminen kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä, toteaa Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala.

Viime vuonna Espoon kaukolämmön tuotannon päästöjä tiputti erityisesti Kivenlahden biolämpölaitoksen käyttöönotto. Jo nyt kesäajan kaukolämpö tuotetaan biopolttoaineilla ja jäteveden hukkalämmön avulla.  

– Tänä vuonna otamme käyttöön kolmannen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumpun Suomenojalla ja rakennamme Suomen suurinta ilma-vesilämpöpumppulaitosta Vermoon. Teemme yhdessä kumppanien kanssa hartiavoimin töitä, jotta Espoon kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet toteutuvat, kertoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan myyntijohtaja Timo Kivi.

Fortum on myös suunnittelemassa suuren datakeskushankkeen lämmöntalteenottoa. Se voisi kattaa jopa kolmasosan kaupungin kaukolämmöntarpeesta.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat asettaneet itselleen erittäin kunnianhimoiset päästötavoitteet. Helsinki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, Espoo ja Vantaa jo vuonna 2030.

– Espoo jatkaa uudella valtuustokaudella kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa tehtävää aktiivista kehittämistyötä puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen saamiseksi, kertoo Pasi Laitala.

Liikenne seuraava haaste

Lämmityksen jälkeen suurimmat seudulliset kasvihuonekaasujen päästölähteet ovat liikenne ja sähkönkulutus. Espoossa liikennepäästöjä vuonna 2020 syntyi 1,0 tonnia asukasta kohden, sähkönkulutuksen päästöjä 0,5 tonnia/asukas. Sähkönkulutuksen kokonaispäästöt ovat pudonneet noin kolmannekseen vuoden 2007 huippulukemista. Sen sijaan liikenteen päästöt ovat pysytelleet seudulla melko lailla vertailuvuoden 1990 tasolla. Ajoneuvot ovat entistä vähäpäästöisempiä, mutta liikenne on lisääntynyt nopean väestönkasvun tahdissa.

Espoon kestävää kehitystä vauhdittaa 20-henkinen kestävän kehityksen tiimi, jossa on esimerkiksi liikenteen, kiertotalouden ja energiatekniikan asiantuntijoita. Nopeasti kasvavassa kaupungissa työtä riittää.

– Vaikka kaupungin asukaskohtaiset päästöt ovat puolittuneet, olivat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vielä vuonna 2019 vertailuvuoden 1990 tasolla, kertoo kehittämispäällikkö Sanna Rönkkönen

Selitys on Espoon nopea väestönkasvu. Espoolaisia on nyt 1,7-kertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna. Vuosi 2020 jää kuitenkin historiaan koronan lisäksi myös nopean päästövähennyksen vuotena. Espoon kasvihuonekaasupäästöt putosivat kokonaista 16 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna.

  • Asukaskohtaiset päästöt Espoossa vuonna 2020 olivat 3,1 t CO2-ekv, alhaisimmat pääkaupunkiseudun kaupungeista. Vertailuvuodesta 1990 asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 50 prosenttia.
  • Espoossa kokonaispäästöt laskivat vuonna 2020 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin tekijä oli kivihiilen käytön väheneminen.
  • Espoossa liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Espoo käynnisti vuonna 2013 poikkihallinnollisen kestävän kehityksen ohjelmatyön, joka on kahden valtuustokauden ajan vähentänyt kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä yhdessä seudun yritysten kanssa. Nyt käynnissä on kolmannen ohjelmakauden valmistelu. Sen vauhdittamana Espoosta tehdään hiilineutraali edelläkävijäkaupunki vuoteen 2030 mennessä.  www.espoo.fi/kestavaespoo

HSY:n tiedote pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2020. 

_ _ _ 

Liitteen graafi "Kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2020"

Kuvateksti: Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla vuodesta 2007 lähtien. Espoon asukaskohtaiset päästöt ovat olleet pääkaupunkiseudun kaupunkien pienimmät vuodesta 2016 alkaen.

Liitteen graafi "Mistä Espoon kasvihuonekaasupäästöt 2020 koostuvat?"

Kuvateksti: Espoon suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys ja liikenne. Lisäksi päästöjä syntyy seudun ulkopuolella tuotettujen kulutushyödykkeiden kuten ruuan ja kulutustavaroiden tuotannossa. Näitä HSY:n vuotuinen päästölaskelma ei huomioi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Espoon kaupunki

Kestävän kehityksen kehittämispäällikkö Sanna Rönkkönen, 040 6458877, sanna.ronkkonen@espoo.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Ilmastoasiantuntija Juha Viholainen, puh. 050 4761237, juha.viholainen(at)hsy.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Espoon kaupunki - Esbo stad
Espoon kaupunki - Esbo stad
PL 1 / PB 1
02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD

+358 9 816 21http://www.espoo.fi

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Facebook

Twitter

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad

Tapio Erma och Juha Nurmi utnämnda till nya resultatsenhetsdirektörer inom Esbo stads sektor för fostran och lärande14.6.2021 15:00:00 EEST | Tiedote

Till den ordinarie tjänsten som direktör för resultatenheten för finsk utbildning på andra stadiet och ungdomstjänster inom Esbo stads sektor för fostran och lärande valdes Tapio Erma (FM, eMBA) och till den ordinarie tjänsten som direktör för grundläggande utbildning inom resultatenheten för finsk grundläggande utbildning Juha Nurmi (FM, eMBA). Erma har verkat som chef för Esbo stads finska gymnasielinje sedan 2014. Nurmi har verkat som utvecklingschef för finsk utbildning sedan 2002. Båda rapporterar till sektordirektör Harri Rinta-aho och är medlemmar i ledningsgruppen för sektorn för fostran och lärande. Stadens organisationsreform träder i kraft 1.8.2021 då den nya sektorn för fostran och lärande inleder sin verksamhet. Sektorn för fostran och lärande består av följande resultatenheter: finsk grundläggande utbildning, finsk utbildning på andra stadiet och ungdomstjänster, finsk småbarnspedagogik och Svenska bildningstjänster.

Tapio Erma ja Juha Nurmi nimitetty uusiksi tulosyksiköiden johtajiksi Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen toimialalle14.6.2021 15:00:00 EEST | Tiedote

Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen toimialan suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön johtajan vakinaiseen virkaan on valittu Tapio Erma (FM, eMBA) ja suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön perusopetuksen johtajan vakinaiseen virkaan Juha Nurmi (FM, eMBA). Erma on toiminut Espoon kaupungin suomenkielisen lukiolinjan päällikkönä vuodesta 2014. Nurmi on toiminut suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkönä vuodesta 2002. Molemmat raportoivat toimialajohtaja Harri Rinta-aholle ja ovat Kasvun ja oppimisen toimialan johtoryhmän jäseniä. Kaupungin organisaatiouudistus astuu voimaan 1.8.2021, jolloin uusi Kasvun ja oppimisen toimiala aloittaa toimintansa. Kasvun ja oppimisen toimialan muodostavat seuraavat tulosyksiköt: suomenkielinen perusopetus, suomenkielinen toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut, suomenkielinen varhaiskasvatus ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme