Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamat oppimistulosten arvioinnit tuottivat Espoon koulujen osalta pääasiassa myönteisiä tuloksia. Espoon koulujen ja lukioiden oppimistulokset olivat jälleen kansallista keskitasoa paremmat.
Esimerkiksi 7. luokan englannin ja 9. luokan äidinkielen arvioinneissa Espoon tulokset olivat lähes kaikilla indikaattoreilla mitattuina kansallista tulosta paremmat. Äidinkielen ja kirjallisuuden päättöarviointi osoitti myös, että oppilaiden osaaminen oli keskimäärin hyvin linjassa sen kanssa, minkä arvosanan he päättöarvioinnissa saivat. Myös ylioppilaskirjoituksissa Espoon lukioiden opiskelijat pärjäsivät hyvin. Ylioppilastutkinnon pakollisten kokeiden arvosanapisteiden keskiarvo oli Espoossa keväällä 2019 huomattavasti korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa keskimäärin.
Huoltajat tyytyväisiä kouluihin ja lukioihin
Kouluterveyskysely osoitti, että oppilailla on huoltajiensa kanssa hyvä keskusteluyhteys, ja huoltajat tukevat lapsia koulunkäynnissä ja muissa asioissa. Peruskoulujen huoltajakyselyn mukaan kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii ja huoltajat ovat lastensa kouluihin tyytyväisiä. Huoltajat ovat tyytyväisiä myös lukiokoulutukseen, ja sekä opiskelijat että huoltajat pitävät lukio-opiskelua tärkeänä. Valtaosalla opiskelijoista ja huoltajista on positiivinen käsitys lukioiden sosiaalisesta ilmapiiristä.
Lasten lukutaito heikkenee
Arviointiraportti vahvistaa, että lasten ja nuorten lukutaito heikkenee. Lukutaidon kehittämiseksi on käynnistetty Espoossa useita toimenpiteitä, ja lukemisen edistäminen on ollut yksi tämän lukuvuoden painopisteistä Espoon kouluissa. Esimerkiksi Friisilän koulun lukuloikasta voi lukea uutisesta.
Vuoden 2018 aikana toteutetussa PISA-tutkimuksessa pääalueena oli lukutaito. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli OECD-maiden kärkeä. Suomessa erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut. Kuntakohtaiset Pisa-tulokset saadaan vuoden 2020 alkupuolella.
“On muistettava, että iso joukko oppilaita lukee erinomaisesti. Huoli lukutaidon heikkenemisesttä ei siis koske kaikkia. Mutta samalla erityisesti poikien tekninen lukutaito heikkenee voimakkaasti, ja niiden osuus, joilla lukutaito kokonaisuutena on heikko tai hyvin heikko, kasvaa. Näyttää vaativan entistä enemmän ponnisteluja saada oppilaiden lukutaito riittävälle tasolle ja pysymään siellä”, kertoo suunnittelija Teea Kankaanpää Espoon kaupungin suomenkielisestä opetuksesta.
Hyvinvointituloksissa sekä ilon- että huolenaiheita
Hyvinvointituloksissa on niin ikään sekä ilon- että huolenaiheita. Monet huolenaiheista koskevat tyttöjen tunne-elämän haasteita: ahdistusta, masennusta, joukkoon kuulumattomuutta ja vaikeuksia oppimistaidoissa. Tyttöjen osaaminen on kuitenkin todellisuudessa yhtä hyvää tai parempaa kuin pojilla.
Ilonaiheet liittyvät siihen, että valtaosa oppilaista on elämäänsä tyytyväisiä ja tulee mielellään kouluun. Koulussa on kavereita, siellä koetaan olevan turvallista, ja kiusaaminen on eri kyselyjen mukaan melko vähäistä. Päihteiden käyttö on vähentynyt. Opettajien kanssa tullaan hyvin toimeen ja oppimiseen saa apua. Oppilaiden fyysinen toimintakyky on pääosin hyvä, useilla indikaattoreilla mitattuna parempi kuin koko maassa keskimäärin.
Miten oppimistuloksia arvioidaan?
Oppimistuloksia esitetään muun muassa ALLU-lukutestin ja useiden Karvin oppimistulosten arviointien avulla. Oppilaiden hyvinvointia ja osallisuutta taas on arvioitu oppilaskyselyn lisäksi kouluterveyskyselyllä, Hyvinvointikartalla ja MOVE!-mittauksella. Lisäksi raportissa esitetään koulujen toimintaympäristöön liittyviä tunnuslukuja ja tavoitteiden toteutumista, Kunta10-tuloksia, yläkoulun opinto-ohjaukseen ja toiselle asteelle siirtymiseen liittyviä kyselytuloksia, lukiokoulutuksen arvioinnin tuloksia sekä lukiokoulutuksen tilastoja ja tunnuslukuja.
