Espoon kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa - "Laajempi tietopohja tukee kunnan ilmastotyötä"

Laajassa yhteistyössä toteutetun uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjälki riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla. Uusi kulutusperäinen päästölaskenta ei ole vaihtoehto perinteiselle alueelliselle päästölaskennalle, vaan ne täydentävät toisiaan. HSY laskee pääkaupunkiseudulle alueellisen päästölaskennan vuosittain.

Kulutusperustaisten päästöjen näkyväksi tekeminen tuo uutta tietoa globaalin ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole koskaan aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä. Systemaattisesti ja luotettavasti kulutuksen päästöjä seuraavia kuntia ei globaalistikaan ole kuin yksittäisiä. Espoo ja muut hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat asian todellisina edelläkävijöinä.

Uusi kulutusperäinen päästölaskenta tukee Espoota YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastotyön edelläkävijäkaupunkina.

"On hyvä, että pääsemme kumppaneiden kanssa hyödyntämään tutkittua tietoa", kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo. "Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi on tärkeää, että hiilikädenjälki eli suomalaiseen osaamiseen perustuva kestävän kehityksen työ parantaa esimerkiksi yliopistojen ja yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti", Mäkelä jatkaa.

"Tänä vuonna kokoamme oman ja Espoo-yhteisön kanssa tehtävän ilmastotyön tiekartaksi ja vahvistamme hiilikädenjälkivaikutustamme. Uudet kulutusperustaiset päästötiedot tuovat uutta tietoa ilmastotyön tueksi", kehittämispäällikkö Niina Nousjärvi toteaa.

Laskentaa varten kehitetty malli tuottaa uudenlaista tietoa kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, muun muassa kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä.

"Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin", hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström Sitowiseltä kertoo.

Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Espoon lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa. Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.