Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2022

www.espoo.fi/arviointikertomus

Espoon talouden ja toimintaympäristön kehitykseen vaikuttavat kansainvälisten olosuhteiden epävarmuuden lisäksi esimerkiksi kestävä kehitys, digitalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja työpaikkakehitys sekä maahanmuuttajien kotoutuminen. Espoon 2,7 prosentin väestönkasvu oli ennätyksellistä ja väestömäärä kasvoi suurista kaupungeista eniten. Nopea väestönkasvu on aiheuttanut merkittävää kaupungin palvelu- ja investointitarpeiden kasvua. Vuoden 2022 lopulla työttömien osuus työvoimasta oli 8,7 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

Tulostavoitteiden tulee ohjata toimintaa valtuuston päättämään suuntaan ja niiden tulee olla samanaikaisesti sekä haastavia että vaikuttavia. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungille ja liikelaitoksille sekä konserniyhteisöille asetetuista tulostavoitteista yhteensä alle puolet toteutui. Tilinpäätöksen mukaan haasteellista on ollut palata palvelutuotannossa ja työllisyydessä koronaa edeltävälle tasolle. Myöskään tavoitteita lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä harrastamiseen liittyen ei ole saavutettu. Samalla kustannustehokkuus ja talouden sopeuttaminen tuottavat edelleen haasteita. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä käytäntöä, jossa kaupunginhallitus kehotti tuomaan vuoden 2023 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä käsiteltäväksi toimenpiteet, joiden avulla pyritään parantamaan kuluvan vuoden tulostavoitteiden toteutumista.

Kaupungin vuoden 2022 vuosikate oli 347 milj. euroa ja tulos 244,8 milj. euroa. Tulokseen vaikuttivat kertaluonteiset erät, kuten KOy Espoon sairaalan myynti sekä lisäksi verotulojen ennakoitua parempi kehitys. Espoo on yksi valtionosuusjärjestelmän nettomaksajakunnista ja viime vuonna Espoolta tilitettiin verotuloihin perustuvaa valtionosuutta 176,2 milj. euroa muualle Suomeen. Sote-uudistuksen myötä kaupungin tulopohjassa verotulojen osuus laskee merkittävästi ja valtionosuus kasvaa. Vuodesta 2023 alkaen Espoon on pystyttävä sopeuttamaan investointien ja lainojen lyhennysten rahoittaminen pienentyneeseen tulopohjaan, jotta se pystyy turvaamaan asukkaiden peruspalvelut.

Työvoiman saatavuus on heikentynyt ja henkilöstön lähtövaihtuvuus on kasvanut, mikä vaikeuttaa kaupungin peruspalveluiden laadukasta järjestämistä. Toimialojen tulee jatkaa kehittämistoimenpiteitä kaupungin työpaikkojen veto- ja pitovoimasta huolehtimiseksi.

Kaupungin palvelutuotannon resursseja käytettiin koronapandemian vaikutusten korjaamiseen sekä sote-uudistukseen valmistautumiseen. Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, jonka mukaan kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä, jäi sote-uudistuksen jälkeen Espoon kaupungille. Espoon tulee pitää huolta siitä, ettei kaupungille ja hyvinvointialueelle synny päällekkäisiä toimintoja, jotka rasittaisivat kaupungin taloutta. Espoo ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue allekirjoittivat syksyllä 2022 palvelutuotannon siirtoon liittyen sopimuksen asukkaiden tarvitsemien laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen sekä henkilöstön aseman turvaamiseksi.  Espoon valtuusto edellytti, että kaupungin rooli koronan ja soteuudistuksen jälkeen vaatii erityistoimenpiteitä ja asetti vuoden 2022 tulostavoitteeksi, että lapset ja nuoret voivat hyvin. Espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi kaupungin ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö sekä palvelujen kehittäminen ja oikea-aikainen saanti ovat tärkeitä.

Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen arviointiohjelmaan. Arviointikertomus luovutettiin valtuuston puheenjohtajalle 4.5.2023. Lisätietoja antaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen, puh. 050 5727 497.