Espoosta FCAI:n jäsen: tutkijat kehittämään tekoälyä kaupungin palveluihin

Espoon kaupunki näkee, että tekoälyn kehittämisestä yhteisvoimin hyötyy koko espoolainen innovaatioyhteisö yrityksistä tutkimus- ja kehityslaitoksiin ja kuntalaisiin.

− Tutkijat tarvitsevat tekoälymenetelmien ja teknologian kehittämiseen dataa, jota julkisella organisaatiolla riittää. Me kaupunkina taas pääsemme hyödyntämään tekoälytutkimuksen menetelmiä, teknologioita ja uusinta tietoa, kun kehitämme palveluja, toteaa Espoon kaupungin data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen.

­– Tutkijalle Espoon omien ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset tietokannat ja niiden data ovat erittäin kiinnostavia. Varsinkin kokeilunhaluiset startup-yritykset alueella sekä Espoon tahto profiloitua älykkäiden teknologioiden edelläkävijänä ovat hyvä pohja yhteistyölle uuden sukupolven tekoälymenetelmiä kehittävien tutkijoiden kanssa. Meillä on kaikki edellytykset laajentaa yhteistyöhön myös muiden tutkimuslaitosten ja kaupunkien kanssa, kertoo FCAI:n johtaja, Aalto-yliopiston akatemiaprofessori Samuel Kaski.

Espoo näkee, että tekoäly-yhteistyö voisi osaltaan tukea esimerkiksi kestävää kehitystä, kuten vähäpäästöisen liikkumisen edistämistä, koulujen ja muiden kiinteistöjen sisäilmaongelmien selättämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Ne kaikki kytkeytyvät tiiviisti Espoo-tarinaan eli kaupungin strategiaan ja ovat mukana valtuustokauden tavoitteissa.

Tekoälyn eettisyys keskeinen teema

Suomen toiseksi suurimmalla kaupungilla on käytössään runsaasti tietojärjestelmiä, joista suuressa osassa on salassa pidettäviä henkilötietoja. Niitä sisältävää dataa ei luovuteta tutkimuskäyttöön kuin tapauskohtaisesti, ja silloin on huolehdittava erityisesti henkilötietojen salaamisesta ja muusta tietoturvasta.

Eettisyyden varmistaminen on Espoon ja FCAI:n yhteistyön lähtökohta.

– Tekoälyn luotettavuus on tutkimuksemme peruslähtökohta. Kehitämme tietoturvan ja yksityisyyden takaamiseksi uusia, ainutlaatuisia menetelmiä. Jotta turvalliset tekoälyn käyttötavat saadaan vakiinnutettua, tarvitaan juuri tällaisia yhteistyöprojekteja, joissa menetelmät saadaan käyttöön ihmisten arjessa, huomauttaa Kaski.

− Tekoäly ei saa ottaa ohjia, sen roolin on pysyttävä auttajana. Julkisen toiminnan on pysyttävä läpinäkyvänä, vaikka tekoälyn rooli kasvaa. Vain siten säilytämme niin kuntalaisten kuin kaupungin työntekijöiden luottamuksen, toteaa Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen.

Työntekijöiltään kaupunki saa hiljaista tietoa, jonka pohjalta tekoälyä voidaan opettaa löytämään datasta olennaisia asioita sekä luomaan merkityksiä sen tuottamille tuloksille. Samalla ammattilaisten työ tehostuu ja siitä tulee mielekkäämpää, kun tekoälyn tukemana opitaan keskittymään oikeisiin asioihin.

Haaste valtiolle: mikä on julkisen sektorin rooli?

Espoo on luonut konkreettisten kokeilujen kautta yhteiskehittämisen mallia sille, kuinka yhteisö kuntalaisista kaupungin työntekijöihin, yrityksiin ja tutkijoihin saadaan toimimaan yhdessä, yhteisen hyvän eteen. Tämän mallin mukaan on hyvä lähteä kehittämään myös tekoälyä.

Espoolla ja FCAI:lla onkin yhteinen tavoite saada myös muut kunnat sekä valtion viranomaiset kehittämään tekoälyä.

− Haastamme valtion viranomaiset vuoropuheluun siitä, mikä on julkisen sektorin rooli tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Mikä data olisi relevanttia ja millaisia kunnan ja valtion datasettejä voitaisiin yhdistää, jos puhutaan esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisestä? Uskon, että tähän olisi annettavaa ainakin Kelalla, Verohallinnolla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja Sitralla, Sutinen pohtii.