Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleet korkeakouluopiskelijoita

Jaa

Korkeakouluopiskelijoista lähes puolet kokee, että opintojen vaatima työmäärä on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Opintotaakan kasvamisesta kertovat varsinkin yliopistossa opiskelevat 18–22-vuotiaat naiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat 18–26-vuotiaat naiset.

Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat opintojen vaatiman työmäärän lisääntyneen.
Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat opintojen vaatiman työmäärän lisääntyneen.

Yhteensä 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee, että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Etenkin 18–22-vuotiaat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ja 23–26-vuotiaat ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat opintojen muuttuneen vaikeammiksi. Samaan aikaan joka viides kyselyyn vastannut kertoo, että opiskelu on hieman helpottunut.

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden kyselytutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021.

Yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt yli puolella

Yli puolet korkeakouluissa opintojaan suorittavista kertoo yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Yksinäisyys koskettaa etenkin 18–22-vuotiaita yliopistossa opiskelevia naisia, joista jopa kolme neljästä on kokenut yksinäisyyttä aiempaa enemmän.

”Toiset opiskelijat kokevat etäopiskelun vaikeuttaneen opintoja ja lisänneen yksinäisyyttä. Toiset opintojaan suorittavat ovat puolestaan saaneet uutta motivaatiota opiskeluun ja lisää vapaa-aikaa. Alustavien tulosten mukaan yksinäisyyden lisääntymistä ovat kokeneet useammin yksin asuvat kuin perheelliset”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.

”Meidän on selvitettävä yksinäisyyden kokemuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden välistä yhteyttä. On tärkeää tarkastella psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijöiden eli sosiaalisten verkostojen vaikutusta. Tästä saamme tutkimustuloksia loppuvuodesta”, Parikka jatkaa.

Opiskelijoista 40 prosenttia kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen

Koronaepidemia on vaikeuttanut korkeakouluopiskelijoiden taloudellista tilannetta. Lähes 40 prosenttia kokee, että oma taloustilanne on heikentynyt vähintään jonkin verran. Toisaalta noin puolet korkeakouluopiskelijoista ei ole havainnut muutoksia toimeentulossaan. Ammattikorkeakouluopiskelijat katsovat taloudellisen tilanteensa heikentyneen yliopisto-opiskelijoita useammin.

”Heikentyneen taloudellisen tilanteen taustalla on ainakin epidemian takia vaikeutunut työllisyystilanne. Lomautukset yleistyivät merkittävästi ja opiskelijoiden kesätyötilanne on ollut huono”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Laura Kestilä.

”Opintojen ohella tehtävä työ ja kesätyö ovat monelle korkeakouluopiskelijalle tärkeitä tulonlähteitä. Toimeentuloa on heikentänyt lisätulojen vähentyminen tai niiden menettäminen, kun koronaepidemian aikana töitä on ollut vähemmän tai ne ovat peruuntuneet tai päättyneet”, Kestilä jatkaa.

THL:n ja Kelan toteuttamassa korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa on selvitetty koronaepidemian vaikutuksia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkielämään ja elintapoihin.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus vuonna 2021

  • Tutkimukseen kutsuttiin noin 12 000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Kyselyyn vastasi 6 258 opiskelijaa. Vastausaktiivisuus oli 53 prosenttia.
  • Tutkimus uusitaan neljän vuoden välein.
  • Tutkimuksen lopulliset tulokset opiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, opiskelukyvystä ja palvelukokemuksista julkaistaan loppuvuodesta 2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi

Timo Hujanen
erikoistutkija
Kela
puh. 020 63 41931
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kuvat

Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat opintojen vaatiman työmäärän lisääntyneen.
Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat opintojen vaatiman työmäärän lisääntyneen.
Lataa
Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
Niiden opiskelijoiden osuus, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme